United States or Ecuador ? Vote for the TOP Country of the Week !
Wermlannin suomalaisia ruotsalaiset arvattavasti pahimmin ahdistivat, mutta sittenkin nämä lisääntyivät, arveltiin, että heistä oli hyötyä varsinkin sotien aikana. Sellaisissa tilaisuuksissa ei laiminlyöty käyttää heidän apuaan varsinkin rajaseuduilla, missä he olivat oivallisia vakoojia. Fernowin kertomuksen mukaan otti muutamia satoja suomalaisia osaa ns. Hannibalin kahakkaan v. 1644.
Sen verran vain näyttää olevan historiallisesti todistettu, että heitä oli v:n 1520 tienoilla ns. Wermlannin vuoren ympäristöllä, jossa heitä jo silloin asui sangen suuri määrä.
Jo lapsena kiintyi huomioni Wermlannin synkillä salomailla asuviin suomalaisiin. Heidän ulkomuotonsa, tapansa, pukunsa ja kielensä eivät voineet olla herättämättä sekä vanhojen että nuorten huomiota.
Pian nämä valitukset tulivat yleisiksi, ja tyytymättömyys sekä suomalaisiin että kaskenpolttoon lisääntyi. Kaskenpolttoa harjoitettiin esivallan suostumuksella, se näkyy Kaarle-Herttuan avoimesta kirjeestä Wermlannin rahvaalle v. 1587, jossa hän antaa käskyn "kaataa kaskeksi ja polttaa halmeeksi niin paljon metsää, että oikealla ajallansa syksyllä siihen voitaisiin kylvää tynnyri ruista".
Monet kertomukset todistavat, että suomalaiset ovat kiitettävällä tavalla ottaneet osaa Wermlannin taisteluihin; he olivat taistelleet urhoollisesti ja myöskin kärsineet suurta mieshukkaa osittain jo mainitussa Hannibalin kahakassa, osittain Krabben kahakassa 1657-1660 sekä Gyllenlövin sodassa 1675, jota myöskin sanotaan nelivuotiseksi sodaksi, ja lopullisesti isonvihan aikana 1709-1720.
Tähän saakka olivat ainoastaan ruotsalaiset talonpojat valittaneet; nyt tuli valituksia suomalaisia vastaan myöskin Norrlannin, Neriken ja Wermlannin maaherroilta; "he haaskasivat tarpeettomasti metsiä, pitivät luonaan ja antoivat asuntoa karkulaissotamiehille ja muille kevytmielisille ihmisille". Näihin valituksiin holhoojahallitus vastasi, että maaherrat koetelkoot, millä keinoin sellainen "konnuus" saataisiin ehkäistyksi.