United States or Somalia ? Vote for the TOP Country of the Week !


Mutta täällä vaan eivät sivakat suju miehen alla. Hyvä on puhua Aunuksesta." Kuinka vaikeata, kuinka sanomattoman vaikeata on ihmiselle oman vikansa ja heikkoutensa tunnustaminen. Tarvitaan todellakin suurta siveellistä lujuutta ja voimaa, ennenkuin kyetään tunnustamaan oma vika. "Minä olen väärässä," kas siinä lause, joka ei tahdo hevillä hellitä ihmisen huulilta.

Ja se auttoi; kun vaan muistamme Jumalaa, on hän armoineen luonamme. Terveyttä ja hyviä taipumuksia oli hän minulle antanut; oliko se hänen vikansa, että turhamielisesti olin sydämeeni istuttanut petollisia unelmia? "Näin sitte vähitellen toivuin ja muistuttelin kaikkea mitä Niilo oli lausunut, ja silmistäni putosivat ikäänkuin suomukset.

Sinä olet hänen paras ystävänsä, minä hänen pahin vastustajansa. Me yhdessä pelastamme tuon onnettoman miehen." "Hän pyrki keisarin puheille ja Belisariuksen vastustajana tietysti heti paasikin. "Hän puhui Justinianukselle: "'Belisarius ei voi olla petturi. "'Hänen sokea uskollisuutensa sinua kiittämätöntä kohtaan on hänen ainoa vikansa. "Justinianus pysyi kuurona.

Hän oli suuttuvinaan ja nuhtelevinaan Moineaudin vaimoa hänen kymmenen lapsensa tähden onnettomia raukkoja, kanuunanruokaa tai prostitutsioonin uhreja ja antoi hänen ymmärtää, että se oli hänen oma vikansa, että hän oli köyhä, sillä jos tahtoo edistyä, ei saa hankkia itselleen kokonaista lapsilaumaa.

Tämä niin kovasti kohdeltu mies, hän astuu kumminkin tunnustamaan vikansa suuren seuran edessä, suojellakseen sydämettömän vaimonsa kunniaa. Kuinka rakkaan hänen sentään täytyy olla hänelle, ja eikö hän sentäänkin ole hyvin jalo! Mutta vaimo ei luonnollisesti ole häntä koskaan ymmärtänyt.

Niin, hän oli, niinkuin olisitte sanoneet, suututtava, te ymmärrätte; mutta lepyttävä myöskin. Voi, täydellisesti lepyttävä. "Hän on naurettava äijä parka", arveli Scrooge'n sisarenpoika, "se on asian laita; eikä niin miellyttävä, kuin hän ehkä voisi olla. Kuitenkin tuottavat hänen vikansa oman rangaistuksensa eikä minulla ole mitään sanomista häntä vastaan."

Patruuna Palmu oli hyvän- ja rehellisenluontoinen mies, mutta hänellä oli myös vikansa ja niistä suurin, että hän, joka oli monen sadan ihmisen haltijana, ei ikänä huolta siitä pitänyt, että olisi tarkoin tullut tuntemaan alustalaistensa eloa ja oloa. Monta hän auttoi, jotka oikein ryysyisissä vaatteissa ymmärsivät oivasti valittaa, vaikka niistä useatkin olivat paremmissa varoissa kuin Leena.

Nyt en minä ole koskaan puhunut pahaa hänelle, syystä että minä olen ollut hänen virheilleen sokea, umpisokea. Mitä ikänään hän on tehnytkin, on aina ollut minun mielestäni hyvin ja mainiosti. Mutta nyt hän tulee tänne ja täällä luultavasti katsellaan häntä toisilla silmillä, täällä nähdään kaikki hänen vikansa.

Mutta kun he toiselta puolen runsaasti toimittivat kaupungille sen koko vuositarpeen juoruja, jätettiin enimmäkseen heidän vikansa muistamatta. Molemmat telefoonineidet istuivat ylhäällä komerossaan kuin hämähäkkipari ja virittivät lankojansa yli koko kaupungin.

Joka ihmisellä on vikansa, ja jalomielisyys on hänen vikansa: olen sen hänelle sanonut, vaan en ole saanut häntä siitä luopumaan. PALVELIJA. Teidän armonne, tässä on viini. LUCULLUS. Flaminius, olen aina sinua pitänyt älykkäänä miehenä. Saas tästä! FLAMINIUS. Teidän armonne, suvaitsette vain niin sanoa.