Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. kesäkuuta 2025
"Kiitoksia viimeisestä". "Kiitoksia vaan", vastasi Marit tylysti. Tore seisoi siinä vähän aikaa. "On huono ilma nyt", sanoi hän. "Niin on", vastasi Marit. Tore pisti toisen kätensä taskuun eikä pitkään aikaan mitään sanonut. "Minulla on niin paljon terveisiä sinulle tuomarilta", aloitti hän viimein.
Onko se ainoastaan?... Siis yhteensä kaksitoista henkeä, viimeistä vauvaa lukuunottamatta... Haluan mielelläni tavata myöskin komministeriä, sillä minulla on hänelle ulosmittauspäätös viimeisestä huutokaupasta... Rovasti saa aina haalia rahaa kokoon ja komministerin täytyy panna sitä menemään, sehän on niin tavallista. Niin, niin, mutta...
Katselevassa yleisössä huomasi nyt tavatonta liikettä; joukko hengähti taas helpommin ja istahti paikalleen. Kätketyistä putkista pirskotettiin kaikille penkeille vilvottavaa vettä. Kaikkialla keskusteltiin rauhallisesti ja huoletonna, miltei nautiskellen viimeisestä verisestä näytelmästä.
Neljätoista päivää olivat sanomalehdet jo puhuneet tuon kuuluisan kirurgin viimeisestä ihmetyöstä, kertoneet liikuttavia juttuja tuosta nuoresta naidusta työläisnaisesta, jolla oli ollut hirveä tauti, mutta oli nyt pelastunut varmasta kuolemasta, ja miehensä ja lapsensa olivat saaneet hänen takaisin terveempänä ja voimakkaampana kuin hän koskaan ennen oli ollut.
"Niin vainenkin, pitihän meidän sanoa toisillemme Lailasjam ja Ingasjam", sanoi Inkeri. "Kiitos itsellesi viimeisestä, poroista ja somasta turkista, jonka minulle lähetit. Mutta etkö tervehdi veljeäni. Etkö enää tunnekaan tuota 'pahaa Daroa?" Laila ojensi hänelle kätensä hymyillen, joka ei suinkaan osoittanut vihaa, vaan pikemmin iloa jäälleen-näkemisestä.
Roosa, joka nykyisin luki aina ennen isän kahville tuloa sanomalehden pikaisesti lävitse, oli tykkivin sydämmin lukenut tämänkin kappaleen. Viimeisestä lauseesta hämmästyi hän; hän oli kuulevinaan rakkaan, hyvin tutun äänen puhuvan nämä rohkeat sanat. "Tilin päivä on kumminkin koittava!"
Ylioppilas ojensi hänelle kätensä sanoen. "Kiitos viimeisestä!" "Niin, kiitos itse", vastasi nainen ystävällisesti. "Teillähän on tänään vieraita kanssanne?" "Tässä on pastorin tytär ja tässä on hänen ystävänsä kaupungista. He tahtovat mielellään nähdä, minkälaista täällä on."
Mieleensä johtui aineita, hänestä paljoa tähdellisempiä. Päivän kuluttaa edemmäksi, meni hän, väli-puheen mukaan, Obenreizerin luo. Seuraus keskinäisestä sopimuksesta täällä oli, että Vendale sai luvan viettää määrätyt illat viikossa Margueriten seurassa, kuitenkin vaan kolmannen hengen läsnä ollessa, josta viimeisestä ehdosta Obenreizer ei millään muotoa tahtonut luopua.
Viimeisten pyytökestien perästä ei Ristolla näyttänyt olevan vähääkään halua pyytöhommiin, vaikka isänsä häntä useasti muistutti asiasta. Risto oli nyt kerran päättänyt, ettei sekautua koko pyytökeinoihin, kun hän niin onnellisesti pääsi viimeisestä pulakasta.
Ei hän kenellekään retkestään kertonut. Näytti hyvin umpimieliseltä ja nololta. Mutta pyssyn ja laukun hän pani seinälle, eikä hän niihin sen jälkeen enää koskenut. Hänen metsästys-intonsa oli mennyt. Kun hän täysikasvuisena miehenä sitten tästä ensimmäisestä ja viimeisestä metsästysretkestään kertoi, lisäsi hän: Ikävä tapaus se minulle oli, mutta paljon minä siitä opin.
Päivän Sana
Muut Etsivät