Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 4. toukokuuta 2025
Savu nousi piipuista vaaleanharmaana kohtisuoraan ylös. Lopon toinen käsi liikkui edes takaisin kuin kellon heiluri, ja siinä kädessä ne sukat olivat. Ei hän nyt malttanut jäädä torielämää katsastamaan, sivumennen vaan hiukan vilkaisi sinnepäin. Mutta ei pysähtynyt lainkaan, vaikka siinä juuri kadun vierustalla oli pitkä jono tavaraa jos jonkinlaista.
Oi, miten kaunis Kerttula oli nyt täydessä valossa, kun kääntyi sitä katselemaan kujanteesta! Jokaisesta pienimmästäkin mökistä tien vierustalla loisti valo, ja Santaniemi oli kuten palava linna tuolla lahden toisella puolen; mutta kaunein oli kuitenkin vanha kirkko, joka loisti ikäänkuin kaukaa tervehtien kirkkoon pyrkijöitä.
Uhkaavana nousi hän seisoalleen ja kääntyen yleisöön virkkoi: »Minä tulen vielä kerran takasin, mutta voi teitä, jos tyttö ei silloin rahoja ota vastaan.» Sen sanottuaan läksi hän. Kauan katsoivat vieraat äänetönnä toisiinsa ja läksivät sitten pelokkaina kotiansa kohden astumaan. Mutta metsän vierustalla istui taasen susi pitkin kylätietä kulkevia tähystellen.
Väinö maakivellä istui, Paaterolla poukutteli, Minä pirtin kulmakkeessa Jouhisomman suikuttelen; Väinön soitto taivahille Kuului, salot, salmet halkoi, Minä torakkain iloksi, Sirkat tanssiin taivuttelen; Väinö pitkän yön perästä Päivän suori soitollansa, Minä alan keskiyöllä, Ett'ei naista naurattaisi, Kun ma pilpatan pahasti; Väinö viime kerran soitti Matkavenheen saatuansa, Ilmoihin ylettyänsä, Minä kuopan vierustalla Satalevon saatuani; Väinö soittaa taivahilla Henkien iki-iloksi, Min' oon vaiti mullan alla Vuottain viljon veljyttäni.
Päivän Sana
Muut Etsivät