United States or Indonesia ? Vote for the TOP Country of the Week !


Se oli lyhyt, ankara tappelu, se kysyi henkeä! Ja kun karhu kuoleman iskun saatuansa kellahti maahan, vaipui Lauri, verisenä ja huimautuneena karhun viereen ja makasi kanan aikaa siinä avuttomana.

Käsikirjoitus päättyi tähän, mutta toisella käsialalla seurasi tämä selonteko: Eräänä aamuna kuulin niemen nenältä, johon isäni oli mennyt kalastamaan, pyssynlaukauksen. Kiiruhdin sinne. Isäni makasi verisenä rannalla. Hänen vieressään oli kaksi pyssyä, ja rannassa oli lautta. Hän kertoi, että hänen tullessaan rannalle oli lautta ollut rannassa.

Tähän päättyvät Pietari Andrejevitsh Grinevin muistelmat. Perheellisten kertomusten mukaan tiedetään kumminkin että hän oli päästetty vankeudesta 1774 vuoden lopulla korkeasta käskystä. Hän oli ollut läsnä Pugatshevin mestauksessa. Pugatshev oli tuntenut hänet väen joukosta ja nyökännyt hänelle päätään, joka sitten minuutin perästä hengetönnä ja verisenä näytettiin kansalle.

Hän ei rukoile, että te säälisitte ja armahtaisitte häntä, sillä mitä hyödyttääkään kyyhkyn rukous silloin, kun hän jo verisenä riippuu petolinnun kynsissä, mutta hän tahtoisi teitä muistamaan niitä tuskia ja kärsimyksiä, jotka kerran tulevat katkeroittamaan viimeiset hetkenne sekä moninkertaisena kauhuna seuraamaan teitä toiseen maailmaan. Kron vaikeni.

Lienemmeköhän musertaneet heidät viimeiseen mieheen saakka? sanoi Athos. Siltä todella näyttää, sanoi d'Artagnan. Ei, sanoi Porthos, tuolla on pari kolme, jotka nilkuttaen juoksevat tiehensä. Kolme tai neljä noita onnettomia pakeni todellakin verisenä ja multaisena notkotietä kaupunkiin päin; siinä oli koko jäännös tuosta pienestä joukosta. Athos katsahti kelloonsa.

Vasta silloinkuin herttua lausui tuon kummastuksensa, kertoi d'Artagnan hänelle, mitä varovaisuuksia hän oli noudattanut ja kuinka hän kolmen ystävänsä alttiuden avulla, jotka hän matkan varrella oli toisen toisensa perään jättänyt verisenä jälellensä, oli päässyt kulkemaan koko matkan saamatta muuta vammaa kuin tuon miekanpiston, joka oli lävistänyt kuningattaren kirjeen, ja jonka hän niin hirveällä rahalla oli maksanut herra de Wardes'ille.

Ottelu kesti siis vielä muutamia sekuntia; viimein d'Artagnan uupuneena pudotti miekkansa, jonka eräs seipäänisku katkaisi kahdeksi kappaleeksi. Toinen isku, joka sattui häntä otsaan, kaatoi hänet melkein samassa tuokiossa aivan verisenä ja puolipyörryksissä. Juuri tässä hetkessä se oli, kuin kaikilta puolilta väkeä kiiruhti taistelupaikalle.

Nyt taukosi yht'äkkiä meteli, ja Rietrikki pelkäsi Kastorin kaatuneen metelissä, vaan niin ei ollut. Muutaman tuokion perästä kuului kulkureiästä sohina ja pärinä, ja silmänräpäyksessä ryntäsi mäyrä verisenä luolasta, löi pojan kumoon, joka ei ollut valmistainnut semmoiselle lyönnille, puri pahan haavan vasempaan käsivarteen ja pakeni pikaisesti metsänpinnalle päin.

Valssimusiikin täytyi antaa tilaa pelastusarmeijan musiikille, sitten lakkasi viimmemainittukin. Rahvas lakkasi tanssimasta ja meluamasta ja tunkeusi parvittain "pelastus-armejan" pienoisen joukon ympärille. Vanhanpuoleinen päihtynyt nainen huusi pilkallisia sanoja. Mutta häntä löi nyrkillänsä vasten naamaa kovakourainen, raakamainen merimies niin, että hän meni tiehensä verisenä ja ulisten.

Saulus oli katsellut tuota kamalaa näkyä käsivarret ristissä ja kulmat synkästi rypyssä. Ei mitään liikutusta näkynyt hänen kasvoillaan, mutta värähdykset hänen huuliensa ympärillä näyttivät, että hän sisässään taisteli kovaa taistelua. Kun Stefanus verisenä ja runneltuna syöksyi maahan, kulki hänen ruumiinsa läpi väristys, ja hän asetti käden silmilleen.