Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. heinäkuuta 2025
Ei kukaan olisi ajatellut Veraa, ellei Flinta-muori äkkiä olisi nykäissyt kreivitärtä ja hienotunteisuudella, jonka ainoastaan nainen oivaltaa, kuiskaissut hänelle: menkää tupaan! Kreivitär meni. Kohta sen jälkeen tuli vene maihin. Paul vaipui isänsä syliin ja puristi herttaisesti veljensä kättä, huomaamatta heidän mielenliikutustaan. Vera sen sitävastoin heti huomasi.
Paul Bertelsköld oli, samoin kuin hänen sisarensa Vera, ollut hovin alustalaisten erityisessä suosiossa. He olivat jo äitinsä takia rahvasta lähempänä kuin heidän ylhäisaateliset sisaruksensa, ja olivat pienestä pitäen oppineet antamaan ihmisarvon matalain majojenkin asukkaille.
Herranen aika kuinka kaikki oli tuskallista ja vaikeaa. Nähtävästi oli Vera Jefremovna vallankumouksellisena vangittu, ja nyt niistä syistä istui linnassa. Piti tavata häntä, erittäinkin koska hän oli luvannut antaa neuvoja miten Maslovan asema olisi ollut parannettavissa. Herättyään seuraavana aamuna muisti Nehljudof illalliset tapaukset, ja häntä kauhistutti.
Nehljudof kysyi, kuka oli se leppeäsilmäinen tyttö; Vera Jefremovna kertoi, että se oli erään kenraalin tytär, joka oli jo kauvan sitten kuulunut vallankumoukselliseen puolueeseen ja oli joutunut kiinni siitä syystä, että oli ottanut omaksi syykseen laukauksen santarmia vastaan. Hän oli asunut vallankumouksellisten kortteerissa, jossa heillä oli ollut painokone.
Hän meni sisarensa Veran luo ja tapasi pienokaisen juuri heränneenä, mutta vielä makaamassa ja katselemassa pientä sievää jalkaansa, jonka hän itsekseen veikistellen oli pistänyt esille peitteen alta. Kun Vera ovella huomasi tuon pitkän, vieraan nuorukaisen, veti hän peitteen korvilleen eikä häntä saatu millään muotoa tulemaan näkyviin tästä rauhoitetusta satamastaan.
Heidän keskustelunsa keskeytti tirehtööri, joka nousi ja ilmoitti, että tapaamisen aika oli päättynyt ja oli eroominen. Nehljudof nousi, jätti Vera Jefremovnalle hyvästi ja meni oven luo, minne hän pysähtyi katselemaan sitä mitä hänen edessänsä tehtiin. Hyvä herrasväki, joutukaa, joutukaa, puhui tirehtööri milloin nousten milloin jälleen istuen.
Vanha Beata sanoo, että suomalaiset ovat vain puoleksi ihmisiä. Ja sitäpaitsi he osaavat noitua. Ihmiset sanovat äidinkin osaavan noitua ja että äiti on taioilla lumonnut isän. Mutta sitä en minä ikinä usko, vakuutti Vera hyvin tosissaan. Kreivitär punastui. Hän tunsi vallan hyvin nuo typerät, herjaavat huhut. Ja nyt hän sai kuulla ne omalta lapseltaan! 3. BERTELSK
Näin hän nyt kohteli matkalla hengenheimolaistansa, työmiestä Kondratjefia, Vera Jefremovnaa ja sievää Grabetsia, jotka molemmat olivat rakastuneet häneen.
Vera kulki miettiväisenä muutamia askelia, mutta vaiti oleminen ei ollut hänen luonteensa mukaista. Eikö äiti sitten olekaan heidän oikea äitinsä? kysyi hän. Heidän hyvä äitinsä kuoli, ja silloin pyysi isäsi minua rupeamaan heille toiseksi äidiksi, sanoi kreivitär.
Nehljudofin oli tosin sääli häntä, mutta aivan toisella tavalla kuin oli sääli talonpoikaa Menshofia, joka ilman mitään omaa syytänsä istui haisevassa vankilassa. Vera Jefremovnassa oli ennen kaikkea säälittävä se silminnähtävä sekamelska, joka oli hänen päässänsä.
Päivän Sana
Muut Etsivät