Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. marraskuuta 2025
Talonisännistä, joita oli kymmenkunta saapuvilla, veti huomion puoleensa etenkin Kuuselainen, yhtä paljon hyväntahtoisen muotonsa kuin yksinkertaisen, karkean pukunsa tähden. Olli Hovilaisen mieluisimpia vieraita Kuuselainen ei ollut, se oli helposti havaittava; hän oli kai, kuten useimmat, velkoja ja sentähden kutsuttu. Talollisten poikia ei ollut kuin juuri joku.
Sillä taholla ei katsota miksikään häpeäksi tehdä velkoja ja jättää ne takausmiesten maksettaviksi. Minä luulen, että usealla meistä on joku vähäinen kokemusta siinä suhteessa. Sellaisesta velkaantumisesta kuin täällä Suomessa ei kuule missään suurissa sivistysmaissa, puuttui puhumaan tuntematon herra.
Kun poikani tulee takaisin, laita hänet paikalla luokseni. MAHLOW. Tuomas! Vielä asia! Tässä on kirje, allekirjoitettuna: Ernst Herbig se on yksi työntekijöistämme? TUOMAS. Niinpä on. MAHLOW. Hän pyytää minulta edeltä-maksun hänellä on velkoja ja tahtoo sillä ne maksaa. Tunnetkos sinä sen ihmisen? TUOMAS. Hän on tehtaassamme oppinut, ja hän se on, joka ne uudet höyryvaunujen parannukset keksi.
Kun luulisi, että tasoillakaan olisi pysynyt, niin helppo ne olisi suorittaa, jos toisen maan möisi. Ei niistä muuten pääse, minulla on omiakin velkoja jonkun verran. Joko pitänee tästä luopua ja se ottaa, on siinä etupaikat paremmat. Tehkää vaan, miten hyvä tulee! kehoitti Anna Liisa.
Tällä kertaa se kuitenkin oli kohdannut vaikeuksia. Ajat olivat kireät, hänellä itsellään ei ollut muuta kuin velkoja eivätkä hyvätkään toverit olleet enää yhtä auliita kuin ennen kukkaronsa nauhoja hellittämään. Niin oli armon-aika kulunut umpeen ja vangitsemiskäsky annettu eilenillalla. Ja nyt hän istuu vangittuna? kysyi Antti koneellisesti. Epäilemättä, vastasi Soisalo.
Isä oli kerran maksanut poikansa edestä 230 ruplaa velkoja, sitten maksoi vielä toisen kerran 600 ruplaa, mutta ilmoitti pojalle, että tämä oli viimeinen kerta, että jollei hän tee parannusta, niin hän ajaa hänet pois kotoa ja katkaisee kaiken yhteyden hänen kanssaan.
Heillä oli velkoja, he olivat jumalallisen iloiset ja suruttomat neljän aina nälkäisen lapsensa kanssa, tuon poika- ja tyttövirran kanssa, jonka he luottamuksessa elämään antoivat vapaasti pulputa esiin lähteestään.
Ja kun viimein odotettu kosija tuli, kuka riemastui enemmän kuin sinä hienon ja uhkean kaupungin herran tulosta, joka viimeisessä lopussa ei ollutkaan muu kuin herraksi pukeunut renttu, jolla oli enemmän velkoja, kuin karvoja päässä!
Sitähän ei tietysti kukaan voi eikä tahdokaan kieltää, että sekä laamannitar että tyttäret osaavat hienosti ja arvokkaasti käyttäytyä ja aina olla kaikkia kohtaan yhtä kohteliaita, ystävällisiä ja auttavaisia ja vieraanvaraisia, mutta kun on velkoja kuinka paljon lieneekään ja yhä uutta otetaan, jotka laamannin kuoltua varmaankin joutuvat takuumiesten maksettaviksi...
Jos sinun onnistuu maksaa velkasi, tapahtuu se tekemällä uusia velkoja. Kaikki, mitä sinulla on, on isäsi omaa. Itse olen itseni oma. Oletko siitäkään niin varma? Olet vanhempaisi oma. Sinä kavallat heiltä heidän rakkaimman toivonsa. Kavallat itseltäsi koko tulevaisuutesi. Petät meidät, jotka sinua rakastamme ja jotka olemme vastuunalaiset nuoruudestasi.
Päivän Sana
Muut Etsivät