Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. kesäkuuta 2025
Herkkä suruun, herkkä iloon, lämminsydämminen, hyväilevä, konvehtia rakastava, ja iloissaan vieraiden tulosta ja saadessaan kauniita vaatteita, nukkeja ja leikkejä rakastava on pikku Eeva; hän on sisaruksien, palvelijain ja koko kodin lemmikki, veikkonsa paras ystävä ja leikkikumppani. N:o 4. N:rot 3 ja 4 eivät oikein siedä toisiaan.
Impi itki sillan päässä, Laajan laiturin nenässä; Käänti silmänsä selälle, Loi silmänsä loitommaksi, Näki purren purjehtivan, Tervalaian laiehtivan, Toivoi veikkonsa tulevan, Emon lapsen laiehtivan; Ei tuo veikko tullutkana, Emon lapsi laiehtinna; Tuli ennen tuntematon, Vieras outo oppimaton. "Näitkö vieras veikkoani Selällä meren sinisen?"
Neitonen kujertelevi, Vyövaski valittelevi, Sulkkuparran suun e'essä, Kultaparran parmahilla. Näki veikkonsa vesillä, Veikon laivan lainehilla: "Tules veikko lunnahille, Oman siskosi otolle!" "Enmä joua sikko raukka! Hauki kultanen kutevi, Kultaisissa kupluskoissa." Eipä veikko tullutkana. Neitonen kujertelevi, Vyövaski valittelevi, Sulkkuparran suun e'essä, Kultaparran parmahilla.
Mutta ystävyys on haihtunut kuin oluen vaahto ja vanha toveri jo yrittää, millä saisi veikkonsa re'en syrjältä kinokseen. Hän on uusia veljiä saanut Karjalassa, missä emme ennen muuta nähneet kuin yhteisiä vihollisia.
»Minä luvin Luonnonkirjasta, jotta Dionkin rupesi savesta ihmistä luomaan, niin minä myöskin» vastasi poika. »Mutta kuinka kävi hänen sitten?» kysyi isä. »Sai sen puhumaankin!» »Mutta kuinka sen lopulta kävi?» »Kunhan minäkin pääsen niin kauas, niin luen sitten loppuun,» lausui vakavana poika, liittäen nenän »pienen veikkonsa» litteään naamaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät