Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 6. kesäkuuta 2025


Kun henki kuuli Jumalan nimen, niin häntä vapisutti, mutta hän ei voinut kieltäytyä, kun kalastaja vetosi siihen nimeen. Puhu, mutta nopeasti! Silloin kysyi kalastaja: Kuinka sinä, joka olet niin suuri, voit mahtua noin pieneen astiaan? Ehkäpä koko juttusi on vain turhaa lorua! Etkö sinä usko, että minä olin tuon pullon sisällä? kysyi henki.

He lähestyivät, mutta tavattoman varovasti; tuo hiljainen, köynnösten peittämä rakennus, mistä ei kuulunut hiiskahdustakaan, näytti pelottavan heitä, mutta kuitenkin he lähestyivät. Vastapäätä olevalle niitylle oli ennättänyt noin viisikymmentä miestä, kun päällikkö komensi: »LaukaiskaaHirveä pauke vapisutti koko rakennusta, Fränzchen tukki tietämättään korvansa ja vapisi koko ruumiiltaan.

Rouvaseni, sanoi Bonacieux, sinun korkea emäntäsi on uskoton espanjalainen, ja mitä kardinaali tekee, on hyvin tehty. Herraseni, sanoi nuori vaimo, kyllä tiesin sinut pelkuriksi, saituriksi ja tomppeliksi, vaan en tiennyt sinua katalaksi! Kuulehan toki, sanoi Bonacieux, joka ei ollut koskaan nähnyt vaimoansa vihastuneena ja jota avioriita vapisutti, kuulehan toki, mitäs sanotkaan?

Katkerasti itseään syytellen istui hän kauan yksin; viimein läksi hän ulos kadulle, hänen sydämensä oli niin täynnä; hänen täytyi päästä ihmisten seuraan; poikien laulanta, joka kajahteli kauas ympärille, vapisutti hänen rintaansa, ja hän sanoi: "Onnellinen minä, se hetki on minulle tullut, että ihmisten laulu minua syvemmälti liikuttaa, kuin lintujen; minä kuulen veljellisen huudon.

Häntä ihan vapisutti äkillisestä mielenliikutuksesta. Erkki ja hän tapaisivat siis toisensa täällä, tapaisivat pitkän eron jälkeen! Ainoastaan kerran olivat he toisensa nähneet, sittenkun Eevi Soinamosta muutti, ja silloinkin aivan pikipäin.

Mutta hänen sydämellensä kävi kansan kurja henkinen tila, nuorison lankeemus, kansan ja maan tuleva kohtalo, joka hänestä näytti joutuvan villien ohjattavaksi. Se hänen sydäntänsä liikutti, vapisutti häntä, joka oli tällaisen viinamäen vartijaksi joutunut.

Ja miksipä ei tyttökään sanaakaan virkkanut, oli kuin kiusoillaan noin vaiti, noin levollinen, noin liikkumaton. Eeroa hervotti, melkein vapisutti. Jospa tyttö sanoisi sanankaan, tahi jos itse keksisi jotakin järkevätä... Ei se ole vielä puoleksikaan pimennyt. Ei hetikään. Tyttö laski kiikarin syliinsä ja katsoi Eeroa. Onko teillä kylmä? Mitä hulluja ... päinvastoin. Miksi niin?

Mutta tähän asti ei ole yksikään ihminen eksynyt jouluyönä hiljaiselle hautausmaallemme. Oi, herrani virkkoi kirja liikuttavasti mehän olemme tuttavia vanhastaan, ja minä tiedän että Te vähän pidätte minusta, oi, viekää minut sinne vielä tänä yönä. Myöskin viime jouluyönä olin lainassa, ja minua oikein vapisutti eilen, kun minut otettiin alas hyllyltä.

"Viekää minua salakäytävän linnaan," huusi hän niin ankarasti, että Sigismund'ia vapisutti: "ilma teidän pirullisessa luostarissanne tappaa minun!" Niinkun mieletön, hyppäsi hän ylös sängystä ja tarttui Sigismundin käteen, niin että hänen täytyi seurata häntä. Nähtyänsä salakäytävän jäävän taaksensa, tunsi hän hengittävänsä vapaammin.

Tuontuostakin Niina oikein huusi toivottomuudessaan, mutta viimein hän väsyi ja ummisti silmänsä; välistä häntä vielä nyyhkiminen vapisutti niinkuin lasta, joka on itkuunsa nukkunut. Silloin hoitaja pisti lapsen hänen viereensä. Tuntiessaan lämpöisen, pehmeän pikku ruumiin vieressänsä, avasi hän silmänsä ja katsoi ikäänkuin kummastellen ja vähän hymyillen tuota uutta, ihmeellistä pikku olentoa.

Päivän Sana

raatiherran

Muut Etsivät