Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. lokakuuta 2025
"Niin, tosiaan", jatkoi rabbini Maimon, "valtikka ei ole koskaan joutunut pois Judan suvusta; ja hän ratsasti aina valkoisella elefantilla." "Joka eli peitetty kultakankailla", sanoi rabbini Zimri. "Ja hän kävi kuninkaitten hautakammioissa?" kysyi Alroy. "Epäilemättä", vastasi rabbini Maimon. "Koko kertomus löytyy Talmudista." "Eikä vaan voi löytää niitä?"
Oi, kummalliset ovat elämän vaiheet! Miten voi kaikki niin muuttua, niin äkkiä, niin odottamatta! Kuinka voimallinen mahtaa sen valtikka olla, joka hallitsee korkeudessa, joka kaukaa tuo avun, kun apu lähempää ei ennätä! Maria tunsi pelastajansa; hän tiesi nyt, kenen sylissä hän oli ollut, kenen sydäntä vastaan hänen sydämensä oli tykyttänyt. «Johannes!
Vielä polvella pahalla Kumarsit kuninkahaksi: "Terve juutasten kuningas, Kaapu on sinulla kaunis, Vielä kruunu kauneampi, Aivan valtikka valittu." Vielä silmät syljekselit, Korvapuusteilla koetit: "Ett'ei ol' öljyä lähellä Voiteheksi kuninkahallen, Eikä tykkejä turulla Kuninkaallen kunniaksi, Ota nyt tämä hyväksi."
Ilo loisti Mahomettilaisten kasvoista, kylmä väristys hiipi Hebrealaisten sykkiviin sydämiin. "Löytyy vaan yksi Jumala", lausui portin päällikkö. "Ja Mahomet on hänen profeettansa", vastasi joku vartia. "Huomenna me leikkaamme nenän kaikilta noilta juutalaisilta koirilta." "Valtikka on kadonnut", huudahti Bostenag epätoivossaan.
Hänen jalkainsa alla oli poikki taitettu miekka ja särjetty valtikka, joka ilmoitti, että hän oli hallitsia, vaikka hän oli kruunua vailla. Vastapäisellä istuimella nähtiin kunnian-arvoisa henkilö, jolla oli pitkä, aaltoiieva parta ja valkoinen puku. Hänen kasvonsa olivat kauniit, vaikka ei enää nuoret.
LOKKA. Poikani, sydänalani, Jonka maine maita kiersi, Sinut verron veljekseni Hallitse tätä taloa Niinkuin taito työntekoa, Lempeästi ja lujasti, Päin hyvinne, päin jaloinne, Kohti totta korkeata, Kohti kirkasta sineä, Työ kohota, kansa nosta! Lento kurkea kohotti Talon valtikka valitse. Kiitos, mun sulo emoni, Aina armas neuvojani!
Ja hän, jolla on valtikka kädessä, tuo nuori jumalaton ruhtinaallisella valtaistuimella, hän, jonka pitäisi olla kansallensa hurskauden, siveyden ja nuhteettomuuden esimerkkinä, jonka pitäisi tekemän maansa ylistysvirtten ja rukousten majaksi, hän auttaa kultavasikan kohottamisessa.
Valtiollisen tunnustuksensa puolelta kuului hän radikaalein joukkoon, s.t.s. niiden, jotka väittivät että aateliston valta ja mahtavuus olisi kukistettava, että valtikka oli Kristina kuningattarelta otettava pois ja prinssi Kaarle Kustaalle annettava.
"No, mikä siis pidättää sitä?" "Se, että me hukumme kaikki hänen kanssaan. Hän on viimeinen koko pyhästä suvustansa. Ei löydy mitään muuta kättä, joka tarttuisi meidän valtikkaamme." "Meidän valtikkaamme! mikä valtikka?" "Meidän kuninkaittemme valtikka." "Kuninkaittemme!" "Niin, miksi sinä näytät niin synkältä?"
"Voi! ei, ei älkäät älkäät. Minä pyydän teitä, unhottakaat yhtä perinpohjin, että minulla on oikeus siihen, kuin minä tästä oikeudesta luovun. Tämä valtikka te olette käyttäneet sitä viisaasti ja hyvästi; minä rukoilen teitä, pitäkäät se. Minulla ei ole todellakaan, hyvä heimolaiseni, minkäänlaista kykyä tämän viran tukaliin tehtäviin." "Sinä himoitset kunniaa, mutta kartat työtä."
Päivän Sana
Muut Etsivät