Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. kesäkuuta 2025
Ei, vaan haastelettepa kerran keskenänne entisestä olvesta kuin Mammut-eläimestä. Ei suinkaan, vaan onpa kohta verta aina haaroja myöten. TOMMI. Verta, että viisisyltänen hirsi keveästi kääntyä taitaa. PATRIK. Mitä sanot? TOMMI. Verta, että mastohirsi siinä taitaa leiskua kuin pieni kiiski valtameressä. PATRIK. Niin.
"Mutta sinä toimitit aina hyvin asiasi, Jakob", sammalsi Scrooge, joka nyt alkoi sovittaa haamun puhetta itseensä. "Asiasi!" huudahti haamu, väännellen taas käsiänsä. "Ihmiskunta oli minun asiani. Yhteinen hyvä oli minun asiani; armeliaisuus, sääliväisyys, pitkämielisyys ja hyvänsuonti olivat kaikki minun asiani. Kauppani toimet olivat vaan veden pisara asiaini aavassa valtameressä!"
Viides maanosa, Australia, näyttää kartalla melkein tämmöiseltä. Se on kuin kuu yön tähdistössä. Kaikilla näillä saarilla yhteensä ei ole enempää, kuin kolme ja puoli miljoonaa asukkaita siis ainoastaan sadannes Euroopan asukasluvusta. Australian saaret ovat huiskin haiskin isossa valtameressä Aasian ja Amerikan välillä; päiväntasaajan kohdalla on tämä meri levein.
Tämä kakeluunin ympäristö on kuin rauhaisa ja levon-omaava saari levottomuuden valtameressä, ja teidän tee-leipänne ovat väittämättä ensimäiset laatuaan. Haluaisin vielä maistella niitä, jos tahtoisitte siirtää minulle leivos-korin." "Tekisi mieleni olla siirtämättä sitä," sanoi Jenny, "onko tuo täyttä totta? Miten voi tuommoisella uskolla elää? Minä sitä en voisi, sen tunnen."
Hänen järkensä sanoo hänelle vastustamattomalla selvyydellä: »sinä olet atomi maailmankaikkeudessa, elämän äärettömässä valtameressä, niinkuin kaikki muut ovat atomeja. Sinä et ole ihmeellisempi kuin mikään muukaan atomi tässä kaikkeudessa eikä mikään muu atomi ole äärettömyyden ja iankaikkisuuden kannalta ihmeellisempi kuin sinä olet.
Hän sanallaan kehoitti talonpoikia puolustamaan oikeuttansa ja lupasi Jumalan apua heille. Syviin ajatuksiin vaipuneena seisoi vähän erillään toisista muskettia vasten nojautuneena Sipo Nevalainen. Hän katseli kirkasta taivasta, jolta herttainen kuu ja suurimmat tähdet tyynesti loistivat maahan. "Te kirkkaat valot tuolla avaruuden äärettömässä valtameressä!" mietti Sipo.
Se vaikuttaa näin ollen melkein vapauttavasti, ja se ilmaisee, että ei ainoastaan hengen suuruus loitontanut runoilijaa ympäristöstään, vaan myöskin hänen tunteittensa voima joka oli liekehtivä palo noiden hänen ympärillään 'valtameressä' vaeltavien lukemattomien, yksitoikkoisten aaltojen viileyteen verrattuna. Päiväkirjanotteet näyttävät minusta nyt vahvistavan erittelyn oikeaksi.
Päivän Sana
Muut Etsivät