United States or Jamaica ? Vote for the TOP Country of the Week !


Puheenjohtaja, aivan niinkuin eilenkin, pysyi puolueettomuuden ja oikeudenmukaisuuden esikuvana ja selitteli tarkalleen valamiehille sitä, mitä he tiesivät eivätkä voineet olla tietämättä.

Hän muisti aikoneensa selittää valamiehille, että jos he vastaavat: »on syyllinen», eivätkä lisää sanoja: »vaan ilman tappamisen aikomusta», niin tappo katsotaan tahalliseksi, mutta kiireessä jättäneensä sen tekemättä. Niin, vaan eikö tätä virhettä voi korjata? Syytä kassatsiooniin voi aina löytää.

Kun valamiehet olivat kaikki nousseet asteita myöten lavalle, kallisti pappi kaljun ja harmaan päänsä, pujotti hartioilleen toimituskaapun ja silittäen järjestykseen harvaa tukkaansa, sanoi valamiehille: Nostakaa oikea kätenne ja pankaa sormenne näin, sanoi hän verkalleen, isällisellä äänellä. Hän nosti itse näytteeksi turpean kätensä, jonka jokaisen sormen kohdalla oli kuoppanen, ja asetti kaksi sormea yhteen. Nyt toistakaa minun perässäni, sanoi hän ja alkoi: Minä lupaan ja vannon kaikkivaltiaan Jumalan, hänen pyhän evankeliuminsa ja Kristuksen elävän ristin edessä, että esillä olevassa asiassa... puhui hän, pysähtyen joka lauseen jälkeen.

Kun tämäkin totuus oli hänen mielestänsä tullut valamiehille selväksi, hän selitti heille, että jos varkaus ja tappo ovat tehdyt yhdessä, niin rikoksen aines on kokoonpantu varkaudesta ja taposta.

Huolimatta siitä, että häntä itseänsä halutti pian päästä erilleen jutusta ja että sveitsiläisnainen jo odotti häntä, oli hän niin tottunut toimeensa, että kerran puhumaan päästyänsä ei enää mitenkään voinut pysähtyä ja sen vuoksi selitteli tarkalleen valamiehille, että jos nämät huomaavat syytetyt syyllisiksi, niin heillä on oikeus julistaa ne syyllisiksi, mutta jos he huomaavat ne syyttömiksi, niin heillä on oikeus julistaa ne syyttömiksi; jos taas he huomaavat ne syyllisiksi yhteen, mutta syyttömiksi toiseen, niin voivat julistaa ne syyllisiksi yhteen mutta syyttömiksi toiseen.

Tällä osastolla oli ollut se juttu, josta äskeinen komean näköinen valamies, joka oli oikeusasioiden tuntija, oli kertonut valamiehille. Väliajalla tuli tästä salista ulos se vanha rouva, jolta nerokkaan asianajajan oli onnistunut riistää omaisuus liikemiehen hyödyksi, vaikka tällä ei ollut omaisuuteen minkäänlaista oikeutta.

Olisi luullut, että nyt on kaikki sanottu. Mutta puheenjohtaja ei mitenkään voinut luopua oikeudestaan puhua, niin mieluista oli hänen kuunnella omaa mieliinvaikuttavaa äänenpainoansa, ja niinpä hän näki hyväksi sanoa vieläkin muutamia sanoja sen oikeuden tärkeydestä, joka oli valamiehille annettu, siitä, kuinka näiden oli huomaavaisuudella ja varovaisuudella käyttäminen eikä väärinkäyttäminen tätä oikeuttansa, siitä että he olivat tehneet valan, että he olivat yhteiskunnan omatunto ja että neuvoshuoneen salaisuus oli pyhänä pidettävä j.n.e., j.n.e.

Ennen antautumista itse juttuun hän hyvin kauvan selitteli valamiehille miellyttävällä kodikkaalla puhetavalla, että ryöstö on ryöstö, mutta varkaus on varkautta ja että anastaminen lukitusta paikasta on anastamista lukitusta paikasta, mutta anastaminen lukitsemattomasta paikasta on anastamista lukitsemattomasta paikasta.