Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. lokakuuta 2025
Talon nuorikot täällä kuin orja-akat meillä, köyryniskat, tihrusilmät, riippurinnat, pystymahat, kuin takkuiset, kesäiset koirat et sinä, emäntä, ihme ja kumma, vielä semmoinen, mutta pian sinustakin semmoisen tekevät. Pian puna poskiltasi putoo, pian kiilto silmistäsi katoo. Entäpä katookin kenellepä siitä lie vahinkoa? Kyllä sen tiedät kenelle. Olisiko sielläkään parempi? Sielläkö?
Ja jos hän heittämykseen menee, niin hän tosiaankin on kuuliainen teidän käskyillenne; vaan jos hän niitä ylönkatsoo, niin voitte luonnollisesti arvostella, minkä veroinen tuo rauha ja heittämys on, josta Jugurthalle on tullut rikosten rankaisemattomuus, muutamille mahtaville suurimmat tavarat, valtiolle vahinkoa ja häpeää.
Arvelinpa itseäni jo niin varttuneeksi ratsastajaksi, että luulin voivani viedä erään meidän hevoisen hakaan, joka oli noin lyhyt virsta kartanostamme. Lähdin täyttä laukkaa nelistämään, mutta putosin savikelkylle hevoisen jalkoihin. Hevoinen seisahti kuin kivettynyt, eikä minulle tällä kertaa tullutkaan mitään vahinkoa. Pahemmin kävi erään toisen kerran.
Valtion rekisterikirjassa on huhtikuun 14 p:ltä 1637 säilynyt seitsemän Länsi-Norrlannin suomalaisen nimet, jotka tulivat pääkaupunkiin ja ilmoittivat, etteivät he olleet metsänhaaskauksella eivätkä metsästyssääntöäkään rikkomalla tehneet kruunulle eikä muille asukkaille mitään vahinkoa, ja rukoilivat senvuoksi että saisivat omistaa kotipaikkansa.
Maaherra, parooni Essen anoo uusia vapaavuosia Pohjanmaan kaupungeille, jotka ovat sodan tähden vahinkoja kärsineet, Vaasalle, Kristiinankaupungille, Uudellekaarlepyylle... Kukapa ei ole sodan tähden vahinkoa kärsinyt? Se asia ei koske minuun. Neuvokaa häntä kääntymään kreivi Hornin puoleen.
Kuinka sen sitten kävi, ei Hinkki nähnyt, mutta itse hän ei ainakaan vahinkoa ehtinyt saada. Aliupseerin tultua takasin patterille Hinkki kysyi muista suomalaisista.
Paitsi menoja miehistön ravitsemiseen ynnä muihin satunnaisiin tarpeisiin jaettiin loppusumma miehistölle niukaksi korvaukseksi heidän enimmäkseen sateisen sään aikana toimitetusta vahtipalveluksesta, jolloin heille koitui suurta vahinkoa vaatteiden ja jalkineiden pilaantumisesta.
Kaikki olivat ensin vaiti, mutta kohta alkoi kuulua kuiskauksia, ja viimein sanoi joku joukosta: »Kyllähän me mielellämme tahtoisimme totella teitä, herra kirkkoherra, jos vain tietäisimme, ett'emme itse saisi siitä häpeää ja vahinkoa.» Ja kohta sen äänen jälkeen virkkoi toinen: »Ehkä se niin on, kuin te sanotte, herra kirkkoherra, että olisi paras palata.»
Nyt oli kuitenkin sovittu niin, että yksi riksi oli maksettava jokaisesta laukauksesta; tämä oli korkein hinta, mikä koskaan oli vaadittu, ja riippui siitä, että neekeri tahtoi, niin paljon kuin mahdollista, turvata itseään ammunnassa tapahtuvata vahinkoa vastaan.
"Maisterin minä pyydän kirjoittamaan velkakirjan, ja sopiihan maisterin myöskin pistää itsensä takausmieheksi; eihän siinä tule muuta vahinkoa, kuin että siinä nimi on!" laususkeli mummo. "Enhän minä itseäni takaukseen kaupannut", sanoi maisteri.
Päivän Sana
Muut Etsivät