Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. heinäkuuta 2025
KERTTU. Paljon lukenut ja paljon oppinut, mutta tehnyt sen aikansa kuluksi ALLI. Mitä sinä nyt tarkoitat! KERTTU. Hän laskee leikkiä kaikesta ALLI. Ei kaikesta. KERTTU. Mistä hän ei laske leikkiä? ALLI. Rakkaudesta. KERTTU. Alli! Rakastatko sinä tuota miestä? ALLI. Minä en tiedä. KERTTU. Rakastaako hän sinua? ALLI. Hän sanoo niin. KERTTU. Ja sinä uskot sen? ALLI. Ei, ei en minä tiedä.
Herra tule ja puserra! Ja mitä se nyt sanoo Johannes? JOHANNES. En mitään. Vapaaehtoisesti olen luopunut. HUSSO. Vapaaehtoisesti? Vai vapaaehtoisesti! Tokkopa sentään niin vapaaehtoisestikaan? En usko. JOHANNES. Uskot tai et. Se on minulle se ja sama. KORTESUO. Elkää alkako vaan riitaa, hyvät ihmiset. HUSSO. Ei suinkaan, ei millään tavalla. Mitäpä se minua liikuttaakaan.
Olet antanut kotkan pojan kasvaa kotkien parissa, ja luulet voivasi tehdä hänestä varpusen. Erehdyt. Vanhus oli vaiti vähän aikaa. Sitten sanoi hän teeskennellyn kylmästi: Sinä olet herkkäuskoinen narri, Larsson, sinä uskot todeksi kaikki leikkipuheeni. Minä vastaan pojasta.
Suokaa teidän asianne olla minunkin omani, ja olkoon sitten asianne mikä tahansa, minä tiedän kuitenkin, että taistelen oikeuden edestä! Sinä uskot minuun! PIETARI. Järkähtämättömästi. SKULE KUNINGAS. Siis on kaikki hyvin; siis olen todella pelastettu!
Mistäs minä sen tiedän, mutta se on vain semmoinen, joka viepi... Ja sinä uskot, että se sen voi? Ettekös te usko? Saattoihan sen Jumalakin parantaa.
Olin uskoton kaikelle, mille olin, äsken ylös aatteiden ja ihanteiden aurinkoon kimmotessani, lupautunut olemaan uskollinen. Tein melkein aina sitä, mistä tiesin, ettei olisi pitänyt. Menetin uskot, haaveet, heitin pois aatteet, niinkuin vanhat vaatteet. Menetin mielestäni oikeuden häneen, johon olin vaistonnut tulevani yhtymään, joka kerta kuin tein jotain, jota ei olisi pitänyt.
Oletko sinä hullu? En. Mutta asiat, itse asiat ovat hullusti, näetkös. Sen pahempi! Toivoisin mieluummin tässä tapauksessa, että me kaksi olisimme järkemme kadottaneet. Hän jatkoi kävelemistään. Mutta hän pysähtyi jälleen. Mitä uskot? hän kysyi. En mitään, vastasi tyynesti Jaakko Jaakon-Lauri. Sinä et usko heitä syyllisiksi? Enkä syyttömiksi.
Mutta minä tahdon kertoa sinulle kaikki, mitä tiedän." "Sinä uskot, eikö niin, että jumala on viisas ja hyväntahtoinen? Hän loi koko maailman. Eikö ole luonnollista, että hän kumminkin tahtoo pitää vaaria luontokappaleittensa hyvästä ja hyödystä?" "Kukaties", arveli Helena ajatellen; "ylimalkain hän niin tekee. Eikä tämä kuitenkaan tuota mitään lohdutusta yksityiselle ihmiselle."
Usko Kristukseen, Jumalan poikaan, on, kuten hän itse sanoo, yhtä kuin usko siihen, joka hänet lähetti, se on Isään. Mutta usko Isään ei ole ollenkaan yhtä kuin usko Jumalan olemassaoloon. Jeesuksen opetuslapsi Jaakob sanoo, tästä asiasta puhuessaan, hyvin sattuvasti: »Sinä uskot, että yksi Jumala on; sen sinä oikein teet: perkeleet myös sen uskovat, ja vapisevat.
Vakavalla äänellä sanoi hän tahtovansa yksin maksaa isä-vainajansa velan eikä tahtovansa siskojen sitä jakavan, sillä hän toivoi Jumalalta voimaa. "Pidä lupauksesi poikani ja tapahtukoon sinulle niinkuin uskot", sanoi kirkkoherra.
Päivän Sana
Muut Etsivät