Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. heinäkuuta 2025
En saanut sitä sanotuksi heille näin, niinkuin olisin tahtonut. Sanoin vain: Eläköön innostuksenne ja uskonne, nuoret miehet! Kiitos, vanha herra! vastasivat he saman hyvän tuulen sävyssä. Jokailtaiset talonpojat olivat saapuneet ja istahtaneet seuraan, toisella puolella olevaan pöytään, juomaan iltaoluttaan. Kohta heidän jälkeensä oli tullut pappi ja postimestari.
He ovat teidän uskonne vihollisia ja te ette saa heitä kauhistumatta ajatellakaan." Naisella, olletikin naimaiällä olevalla, on luja tahto ja ihmeteltävä rohkeus, joka ei peljästy vaaroista eikä kielloista. Prinsessat riensivät vanhan kaitsijanaisen ympärille, suutelivat ja hyväilivät häntä, sanoen kiellon saattavan heidän sydämensä pakahtumaan. Mitä oli naisen tehtävä?
En tahdo teitä siihen väkivallalla pakottaa, vaikka minulla valta siihenkin olisi. En ole tullut luoksenne lain miekka kädessä, vaan rauhan tuoksuvaa tuomen oksaa kantaen. Teidän uskonne, joka vain pakanallista pimeää taikauskoa on, se on kuin synkkä musta kuusi, jonka sisässä huuhkaja öisin huutaa.
"Se, joka Affleckin läheisyydessä elää ja näkee, ettei hallitus voi omienkaan väkivallasta suojella alamaisiaan, se menettää toivonsa vihollisvallan torjumisesta", lausui Nevalainen. "Isä", sanoi Juhana, "pelkäänpä että olette menettänyt hyvän uskonne". "Ainakin hallitukseemme, sellaisena kuin se nyt on", virkkoi Sipo.
Kun olette kirkossa pyhän kasteen saaneet, olette te mahdolliset sinne sisälle tulemaan ja Jumalan lapsiksi kutsuttaa, eikä perkele eivätkä pahat henget teille mitään mahda, jos uskonne lujana pysyy. Sen uskon mahdollisuus teille nyt tänäpänä annetaan. Odottakaa täällä ja seuratkaa minua, kun näette minun kirkkoon menevän. Sanat kumisivat ikkunan läpi oudosti Joukon kuuntelevaan korvaan.
Te saarnaatte niinkuin uskotte. Ja siihen juuri perustuukin teidän voimanne ja teidän arvonne kapitalistiluokan keskuudessa. Mutta jos te vaihtaisitte nykyisen uskonne johonkin sellaiseen, mikä loukkaisi yhteiskuntajärjestystä, niin ei se enää kelpaisikaan teidän isännillenne, jotka siinä tapauksessa erottaisivat teidät. Tuon tuostakin aina joku teidän tovereistanne saa sellaisen lähdön.»
Minä olen vieras Jerusalemissa, ja te ette minua tunne, mutta uskonne ja luottamuksenne ovat minulle tutut." "Oletko sitte kristitty?" kysyi Maria juhlallisella vakavuudella. "Toivon saavani enemmän tietää kristinopista ennenkuin tunnustan itseni opetuslapseksi," vastasi Javani kiertäen. "Harvat ovat niin täydelliset minulle sitä opettamaan kuin te ja etevämmät kristityt, jotka kävivät luonanne."
Olisi ennen kaikkea tehnyt mieleni saada tietää, millä tavalla hän oli saanut tuon uskonsa ... mitä ihmeellisiä teitä hän oli siihen tullut ... kuinka hän oli tullut asettuneeksi tänne sitä harjoittamaan ... mikä oli hänen entisyytensä ... mitä mieskohtaisesti elettyä oli sen takana, mihin hän oli antautunut. Hän tuli, ja minä kysyin sen häneltä heti. Mistä olette saanut tuon ihmeellisen uskonne?
Nikkilän ääni oli pehmoinen ja vakava. Ja väliin tuntui Viion leskestä, että Nikkilän puheessa leyhähteli lämpöä ja jotakin sydämeen tunkevaa. Mutta väliin tuntuivat sanansa jyrkiltä ja repiviltä. Mitä hän oikeastaan tarkoitti? Mitä oli pohjalla piilemässä? Eikö sittenkin jotakin ivaavaa, kiusaavaa, halu repiä toisen uskoa? »Millainen teidän uskonne on?» kysyi Viion leski kylmästi.
Mitä syytä teillä on sitten uskoa, että Jumala varjelee juuri Elsan, teidän tyttärenne?» »Se, että minä uskon?» »Mutta millainen on teidän uskonne? Millainen rukouksenne? Teidän rukouksenne on: Isä meidän anna minulle. Ja sellainen on uskonnekin. Onko tällaisessa rukouksessa ja uskossa rakkautta, onko se Jumalan käskyn mukainen: Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi?»
Päivän Sana
Muut Etsivät