Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. heinäkuuta 2025
Ylpeydessänsä hän ei uskokaan mahdolliseksi, että Pohjolan neito voitaisiin antaa kellekään muulle, sen jälkeen kun hän oli käynyt kosjomassa. Mutta yhtenä päivänä kuuluu pohjosesta tavaton jumu sekä melu.
Sitä keveyttä kesti muutamia päiviä, niin vaivuin taas synkkämielisyyteen. Koetin mieltäni uudelleen voidella viinalla, mutta siitä ei lähtenyt kauaksi apua. Niin huikentelin kuin veneraakki vesillä eikä uskokaan voinut rakentaa särkynyttä mieltäni. Kaipasin elämältä rakkautta.
Vinitius ymmärsi niinikään, että jos hän lupaa, vaikkapa vannomalla vakuuttaa vievänsä Lygian Pomponia Graecinalle, niin heillä on syytä olla uskomatta hänen sanoihinsa eivätkä he niihin uskokaan. Olisihan hän voinut tehdä sen aikaisemmin. Olisihan hän voinut mennä Pomponian luo ja vannoa, että luopuu tytön etsimisestä.
MARGAREETA. Niit' et mieli lainkaan, Et rippikirkoss' käynyt pitkään aikaan. Uskotko Jumalaa? FAUST. Ken väittää uskaltaapi: Ma uskon Jumalaa? Papilta, viisahilta saapi Vaan vastuun, joka tutkijaa Ivaavan näyttää. MARGAREETA. Et siis uskokaan? FAUST. Mua, armas, oikein oivalla nyt vaan! Ken Hälle antais Nimen ja kantais Tään uhrin: uskon? Ken tohtis kielin Ja uhkamielin Sanella: usko en?
Siellä poltetaan ilo-tulia ja sitte matkustetaan kotia kuutamossa eikö tuo ole hupaista ja miellyttävää? Mielestäni on Wat Sydney erinomainen ja kaiken tämän tekee hän sinun tähtesi, Eva; sen tiedän varmaan." "Ole vaiti, narrimainen lapsi, sitä en uskokaan. Luulenpa varmaan, että hän pitää nämät huvit ilmoittaaksensa, että hän on kihloissa jonkun toisen kanssa."
Luule vaan ja usko lujasti, että pelastut. Olet emähiiri, näen minä, ja näen myös, ettet uskokaan olevasi häviössä, et ymmärrä tätä konetta. Mutta katos minä tiedän, että sinun asiasi ovat peräti lopussa. Semmoinen kone se on tämä». Ja Kinturi löysi naulan ja aikoi sillä likistää hiiren hengiltä. Hän pisti naulan rautaverkon läpi.
Me emme uskokaan, että mitkään *ulkonaiset* olot voisivat kokonaan kukistaa ihmishenkeä; niin, jos hänelle on annettu tarpeeksi viisautta, eivät ne edes voi sanottavasti vahingoittaa hänen terveyttään ja kauneuttaan.
»Minun on ollut niin vaikea, niin vaikea olla, ettet uskokaan», hän kuiskasi allapäin ja kokoonkyyristyneenä »joka kerran kuin olet ollut yötä poissa.» Jakob kumartui hänen puoleensa ja sulki hänen päänsä lämpimiin käsiinsä, silitteli hänen hiuksiaan ja poskeaan ja koetti häntä rauhoittaa.
Muuankin niistä konstin näyttäjistä kun lähättäysi ilmaan, niin liki kattoa kävi ja kaksi kertaa heitti tullessaan kuperkeikkaa ja sitten kiepsahutti seisaalleen maahan, käpälilleen kuin kissa.» »Onpas se ollut!» »Ja siellä nyt näyteltiin osaa niitä nyt kertoa! Eihän niitä uskokaan, kun ei lie nähnyt.» »Kävin minäkin kerran siinä maneesissa, vaan siellä silloin pelattiin oikeata tiatteria.»
Vaikka siihen taikaan oikeastaan en uskokaan, minä sittenkin joskus sen tekaisen. Ja mitä on sanottava seuraavasta tapauksesta? Viime syksynä, onkikauden viimeisinä päivinä näytti siltä, kuin suuret jo olisivat lakanneet ottamasta. Ei niille enää viikkoon pariin ollut kelvannut sinikultadevon, jolla aikaisemmin oli saatu, tarvitsematta muulla koettaakaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät