Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 28. kesäkuuta 2025


Me lääkärit näemme ja kuulemme niin paljon ihmisten kärsimyksistä ja kuitenkin löytyy asioita, joita emme mielellään nä'e, kovasydämiset vaikka olemmekin, varsinkin kun täytyy seisoa ainoastaan katselijana, joka ei voi vähääkään auttaa. Näin oli laita Andreas raukankin suhteen. Olisiko häntä voinut auttaa? kysyi Ellen katsomalta ylös työstänsä.

Olisihan kirjailijamme ollut paremmankin ansainnut, mutta miksi ei hän saanut eläessään palkkaansa raskaasta henkisestä työstänsä? Miksi hänen piti kuolla kesken=ikänsä puutoksiinsa? Miksi ihmiset tunsiwat hänen wasta liika myöhään hänen kuolemansa jälkeen? Eiköhän jälkimäisen suhteen senwuoksi, kun hän oli kirjailija, sillä niin kostaa maailma.

"Ei, isä Baruch, ei sen vuoksi", sanoi Mayer Anshelm niin hämillään, että Gudula kummastuneena katsoi työstänsä "veljeensä". "Minkä asian vuoksi siis Nathanson sinut kutsutti luoksensa?" kysyi vanhus. "Hyvin eriskummaisen asian vuoksi, jota en kuunapäivinä olisi voinut arvata, isä Baruch." "Eihän se liene vaan mikään onnettomuus sinulle?" kysäsi Gudula.

Laajan valtakunnan joka sopukassa piti istuntojaan työläis- ja sotamiesneuvosto, joka hallitsi itsevaltiaasti, pani toimeen kotietsintöjä ja vangitsemisia, antoi lakeja, tilasi elintarpeita ja arvoesineitä, kantoi veroja ja tästä "työstänsä" hyväksytti itselleen suuret palkat. Ja millaiset miehet ne pitivät suurinta ääntä näissä neuvostoissa?

Jukka. Herra! Lakatkaatte aikanansa viinalla rahaa kokoomasta, sillä kerran täytyy teidän ja krouvarin, yhtä hyvin kuin juomarinkin, tehdä työstänsä tiliä. (Kovasti.) Herra, teidän työnne kylvää kyynelettä, jotka kuumana kerran polttamat sydäntänne.

Sillä hallitsijat ylimalkaan eivät suvaitse, että heidän alamaisensa lähestyvät heitä, huomauttaen omia ansioitaan ja siten ikäänkuin väkisin vaatien itselleen kiitosta sekä palkintoa ansiollisesta työstänsä; ja Ludvig epäluuloisin kaikista kuninkaista, joita ikinä on ollut maan päällä, oli aina erittäin nurjamielinen ja tyly jokaiselle, joka ansioittensa nojalla näytti vaativan hänen suosiotaan tai ongiskelevan hänen salaisuuksiaan.

Kun unilukkari kolkkasi ensimmäisen kumahduksen isolla kellolla, niin jokamies nosti lakkiansa ja luki hiljaisen siunauksen. Ja jokainen lakkasi työstänsä. Ja viikon hälinä vaikeni. Ja koko luonto muuttui hiljaiseksi. Väki, joka niityllä ja vainiolla oli työssä, palasi väsyneenä, mutta tyytyväisenä kotiin. Sillä viikon työt olivat päätetyt.

Hyviä ihmisiä hän ei tavannut kotona, mutta kaikki ilkeät hänelle sanoivat julki, mitä he salaa olivat hänestä ajatelleet; he kiusasivat ja pilkkasivat häntä nyt, kun hän oli avun tarpeessa. Hän palasi takasin kotiinsa, mutta karasi talonsa sivutse metsään ja käski puitten hakkaajia lakkaamaan työstänsä: "Täällä ei ollenkaan tarvitse puita kaataa." "Maksatteko sitte palkkamme tältä päivältä?"

Huoneeseen astuttuani oli edessäni arwokkaan näköinen wanha nainen, hiukset lumiwalkeina. Hän oli rukkinsa takana kehräämässä pellawaisia ja polki työ=asettansa niin kiiwaasti, että ratas meni yhtenä sawuna. Hywänpäiwän sanottuani lakkasi hän työstänsä, ja katsoi pellawakuontalonsa ylitse minua pyöreäsilmäisten, messinkisangoilla warustettuin silmälasiensa läwitse.

Ei ketänä pidä työstänsä soimata, jos kohta olisi alhasempikin, eikä kaikki sen ohessa niin siisti ja kaunis katsella, kuin monikin toivoisi. Siellä hyvä, miss' ei meitä. Monella on tapa elikkä luonto, kaikkialla olla tyytymättömänä ja aina kehua ja ylistää toisen elämätä. Tästä tavastaan on hänellä itsellään enemmin pahaa, kuin kellänä toisella. Siivo työtä kaunihimpi, mieli muistoa parempi.

Päivän Sana

selkeiden

Muut Etsivät