Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. lokakuuta 2025
Mutta »tohtorinna» kuuluu sentään koko joukon paremmalta kuin kasöörin rouva. TUURE. Mahdollista kyllä. Mutta olisipa meillä ollut odottamista. Niin, sinä olet oikeassa. Ja sitä en minä varmaankaan olisi kestänyt. TUURE. Mutta minä olisin. SIIRI.
TUURE.
Mutta totuus sattuu välistä pujahtamaan esiin aivan huomaamatta. Ei, sirkushevosilla ne ovat paljon suuremmat. TUURE. Ja paljon kauniimmat. Sinulla ei ole makua, Tuure. TUURE. Eikö ole? Ja kuitenkin olen valinnut sinut puolisokseni. SIIRI. Anteeksi, minäpä se valitsin sinut. Siinä tapauksessa tunnustan mielelläni, että sinulla on hyvä maku. Mutta nyt pitää minun mennä. SIIRI. Mihinkä niin?
TUURE. Joka oli näin vähän toisella korvalla. Siinä oli pitkä, pehmeä höyhensulka, joka SIIRI. Sinä kehuitkin sen aivan pilviin asti. TUURE. Salattu hyökkäys. SIIRI. Jos se olisi ollut vanha ja ruma niin TUURE. niin olisin vielä enemmän ihaillut kauniita kasvojasi SIIRI (tukistaa häntä).
SIIRI ja TUURE. Tui, tui! TUURE. Kas vain, pikku kiemailijaa. Yhä hattu päässä. Onko hänen armonsa keikaillut omalle kuvalleen yli tunnin ajan? SIIRI. Eipä suinkaan! TUURE. Suuria asioita! Sepä ei ole vähän. SIIRI. Suuria asioita, ei mitään pikku asioita. Niin olisi sinun pitänyt sanoa. Agnes Löwensköld on muuten täällä.
Louiselle tyrkytettiin hyvin usein leikillä Tuure serkkua ja Tuure serkulle tarjottiin Louise serkkua. Tuure serkulle oli Louise serkun tarjoominen hyvin mieleistä, hänestä oli mieleistä kuulla että
Et suudellutkaan minua eilen muuta kuin kolme kertaa. TUURE. Kas niin, pieni lapsellinen eukkoseni! SIIRI. lapsellinen? Minä kyllä tiedän, että sinä pidät minua sekä lapsellisena että pahana ja rumana vielä lisäksi TUURE. Kevät-taivaan ei tarvitse olla ruma, vaikka se panee tavallaan kaipaamaan sateenvarjoa. SIIRI. Mamma raukka oli kyllä oikeassa sanoessaan, että me emme sovi yhteen.
TUURE. Kuinkapa minä voisin katua? SIIRI. Jos olisit katunut, niin ei kuningattaren kruunukaan olisi voinut lohduttaa minua. TUURE. No, etkö nyt lähetä hakemaan aarrettasi? Jospa tietäisit ! TUURE. Mitä? Joko se on täällä? SIIRI.
AGNES. On siis olemassa joku pilvi? SIIRI. Ei juuri niin, ei. Mutta on olemassa asia, jota sanotaan: kirjainpäätökseksi. AGNES. Mitä sinä, lapsukainen, tarkoitat? SIIRI. Niin, välistä, näetkös, ei usein, on Tuure hieman kummallinen. Hän vain tuijottaa eteensä eikä kuule eikä näe mitään. Silloin on hänellä kirjainpäätös mielessä, näetkös. Oo, kuinka minä inhoan noita kirjainpäätöksiä!
Olen vieläkin vallan ällistynyt siitä, että nyt olet kihloissa!» «Niin olen minäkin!» vastasi Louise, «tuskin itsekään käsitän, että niin on käynyt. Jacobi tuli aamulla vastaani puutarhassa. Hän oli suruissansa, oli pahoillansa ja tahtoi matkustaa pois, siksi että hän luuli minun kohta menevän kihloihin Tuure serkun kanssa.
Päivän Sana
Muut Etsivät