Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 4. marraskuuta 2025
Nyt siis rouva Bergendahl ja tytöt lähtivät jalkaisin, ja Tusse seurasi mukana. Hyppien ja ilakoiden se heilutti tuuheaa häntäänsä, kun oli päässyt mukaan. Taivas oli kirkkaan sininen, ainoastaan kevyet pilvenhattarat liikkuivat siellä ylhäällä ikäänkuin valkoiset pumpulihahtuvat, ja metsässä vanamokukat tuoksuivat.
Ainoastaan muutamia lehtiä oli vasta kirjoitettuna pöydällä, tuskin kolmatta osaa siitä, mitä kohtalaiselta saarnalta voitiin vaatia. Hän luki vielä kerran huomispäivän tekstin, löytämättä kuitenkaan mitään, josta olisi voinut johtaa selityksensä, se oli tosiaankin kamalaa. Epätoivoisena pöyhi hän käsillään tuuheaa tukkaansa ja hieroi silmiään, kunnes ne tulivat punaisiksi.
Kukaan ei sattunut olemaan pihalla. Klaara nyykäytti päätänsä ja riensi kiireillä askeleilla metsikköön kertaakaan taaksensa katsomatta. Puolamäen rinteelle, tuohon matkansa päämaaliin, hän seisattui. Hän nojasi selkänsä vasten tuuheaa koivua. Kauvan ei Klaara vielä liene seisonut, kun hänen selkänsä takana seisoi tuo vihkimisaikana porstuassa käynyt nuorukainen, Edvard Taltta.
Annapas minun vähän häntä pidellä! kylläpä hän mielissään on kun korkealle ilmaan nostetaan. Eikö niin, poika-nulikkani? korkealle ilmaan!" Eipä kestänyt monta kuukautta ennenkuin pienokainen jo vastasi ilonhuudahduksella, voimakkaasti ravistaen isän tuuheaa tukkaa. Uutena vuotena sairastui lapsi, kastettiin silloin kotona ja kutsuttiin isoisän jälkeen Oskariksi.
Nyt nuori mies se ei ole kukaan muu kuin Taitelia, jonka parissa eilen istuimme tohtorin luona sytyttää sikaarinsa ja suorii pienellä taskuharjalla tuuheaa, hallavaa partaansa; hänen kasvonsa ovat ylevät, korkea otsa juoksee kaareen ruskean tukan alta, ja hänen siniset silmänsä, hiukkasen syvällä, puhuvat sulaa hellyyttä; posket ovat pyöreät ja verevät.
Ehdottomasti muistui hänelle mieleen omat pikku siskonsa: Aida, joka nukkuessaan näytti uinailevalta enkeliltä ja Berith musta hiuspalmikko pyöreän käsivarren ympäri kierrettynä; mitä viehättävimpiä olentoja molemmat. Häneltä pääsi kaipauksen huokaus, oma koti ja rakkaimmat siellä hän alkoi palmikoida tuuheaa tukkaansa, tarvitsematta ollenkaan peilin apua.
Mutta sittenkin huolimatta hänen leväperäisestä puvustaan, hänen ärtymisestään, näytti hän yhä vieläkin viehättävältä, ja minä olisin mielelläni suudellut hänen kapeata kättänsä, joka sekin näytti suuttuneelta ja jolla hän pari kertaa harmissaan heitti taakse tuuheaa tukkaansa.
Meidän pitäisi kysyä kukkasilta, sanoi vaahtera, joka levitti viileää ja tuuheaa lehtivarjoansa yli mättäiden, joissa kasvoi vuokkoja ja muuramen kukkia. Sitä ei ollenkaan tarvita, intti petäjä äreästi. Ollaksensa kaunis täytyy olla suuri ja vahva. Katsokaa minua; enkö minä ole komean näköinen?
Päivän Sana
Muut Etsivät