Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. heinäkuuta 2025
Vivat etiam Laurentius Martinus! huudahti Naimi, jonka kasvot olivat professorin puhuessa säteilleet ja silmät loistaneet, hänen levottomin sormin lasia pyöritellessään. Ja hänen huutoonsa yhtyivät eri pöydässään istuvat pikkupojat semmoisella yht'äkkisellä kirkaisulla, että naiset hypähtivät säikähdyksestä tuoleillaan ja yhteinen eläköön-huuto jäi huutamatta. Mutta Naimi!
»Aina he ovat tässä vastuksina ... muutamat», marmattaa hän itsekseen, kun miehet istuvat ovipuolessa tuoleillaan ja ovat jo pari kertaa kysyneet, että eiköhän jo saisi tavata nimismiestä. »Ja nuo körttiläisetkin... Mitähän nekin luulevat heillä olevan asiaa?
Julien tuli sisään. Hän oli syönyt ja kysyi uudelleen: Etkö tahdo syödä mitään? Hänen vaimonsa vastasi päätään pudistaen "en". Julien istuutui enemmän alistuvaisen kuin murheellisen näköisenä eikä puhunut mitään. Ja kaikki kolme istuivat kaukana toisistaan liikahtamatta tuoleillaan. Toisinaan torkahti hoitajatar ja kuorsasi heräten sitten äkkiä.
»Itse sinä olet matammi.» »Eikö ole kotona, häh?» Oli puolipäivän aika. Kolmatta tuntia olivat Tommi ja Janne jo istuneet nimismiehen keittiössä. Ulkona oli kaunis ilma. Syksyn lempeä aurinko valoi säteitään runsaalla mitalla, kuivaten yöllisen sateen kostuttamaa maata. Oli mitä oivallisin perunankaivusää. Levottomina muuttelehtivat Tommi ja Janne tuoleillaan.
Iltasin tunkeilee siellä alastomia työmiehiä ja poikia, jotka merentyrskyissä pesevät itsensä puhtaiksi kovan päivätyönsä päätettyään. Siellä täällä näkee arabialaisia kauppamiehiä, jotka istuvat tuoleillaan, kivipadolla taikka tavaramytyillä, hyvässä sovussa lörpöttelevän keskenänsä aina siihen saakka kunnes aurinko laskee ja rukoushetki on käsissä.
Päivän Sana
Muut Etsivät