Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. kesäkuuta 2025
Aapeli istui paraikaa ruokasalissaan, paitahihasillaan, annos riisipuuroa edessä. »Häh?» kysyi hän. »Ryssät työntävät punaisten avulla Karjalaan laumoja. Tie pohjoiseen voi mennä tukkoon...» Muttinen alkoi hädissään hokea, kuinka hän sitten pääsisikään täältä pois... Norjaan, Ruotsiin ... sitä hän oli suunnitellut... »Mitä?» kysyi toinen. »Minä komennan sinua sotaan.» »Sotaan?»
Vanha vaimo, joka häntä vastaan tulee, tervehtää ystävällisesti; Lents kiittää, ja vaimo sanoo, että Lents vaan koittaisi päästä laksosta ennen yötä, kun lumessa näkyi tummia paikkoja ja laviinia kierteli joka korkeudelta alas eikä ollut tietoa, koska ja millä lailla tiet menisi tukkoon. Vaimon ääni kuului niin ihmeelliseltä. Se oli sittekin kuin äidin ääni. Ja tuo sydämmellinen varoituskin!
Puhtaat olivat nyt Jaakon kasvot ja sileä oli hänen päänsä. Rikkinäiset vaatteensakin alkoivat puhdistua ja käydä ehyemmiksi. Vanhempansa eivät kyllä pitäneet nyt huolta paremmin, kuin ennenkään, mutta poika itse koki asiaa auttaa minkä voi. Huonosti se kyllä ensimmältä kävi laatuun, mutta kuitenkin tarttui aina jonkun repattavan paikan syrjä kiinni, yksi ja toinen ammottava reikä meni tukkoon!
Satamat ovat tukkoon lietyneet ja kuivaneet; harvat jälellä olevat kaupungit näyttävät luurangoilta; yleinen köyhyys on tullut entisen rikkauden sijaan, puute ja vajavaisuus ylellisyyden ja kylläyden sijaan; koko maa, muinoin loistoisuuden pesä, on nyt hävityksen ja kurjuuden kuva. Konstantinopoli.
Minun laitani on, niinkuin sinun: Tässä ruumiissa palaa myöskin elämän vastustamaton tuli ja tämä sielu himoitsee myöskin elämää ja iloa... Lyökäämme tuumat tukkoon, me molemmat! Seisomme samalla perustuksella; ruvetkaamme liittoon! Uskallusta tarvitaan tästä orjuudesta päästäksemme. Olkaa mies, Mr Hegglid..." Leiv seisoi ja tuijotti suu avoinna. Mikä muutos! Paronista oli kaikki loisto kadonnut.
"No, kuinkas kävi?" kysyi Katru Kirriltä, joka juuri nyt tuli huoneesen. "Haava saatiin tukkoon ja Martin henki on turvattu, Martti oli kerran sattunut näkemään Kolkin sitovan paljon vuotavan haavan, Martti seurasi esimerkkiä ja haava tyrehtyi", sanoi Kirri voittavasti. "Mitä haavalle tehtiin? utasi Katru.
»On!... Kyllä on!» vakuutti Pietari Isaskaar ja kehasi: »Jos oisin halavatun tiennyt, en tynnörii vähemmästä rukiista oisj tupaankaan piästännä paholaista!» Isän pää alkoi mennä taas tukkoon. Suuriäänisesti kuvaili Pietari Isaskaar opetusvaivojansa ja lopetti: »Ja nyt sen paholainen vei koko pojan!»
Päivän Sana
Muut Etsivät