Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. kesäkuuta 2025
Hänen kasvonsa olivat punaset. Hän tuli reippaasti vartijan perässä ja keikuttaen päätänsä herkeämättä hymyili. Nähtyään tirehtöörin hän katsoi säikähtyneenä tähän, mutta ojentautui kohta ja reippaasti ja iloisesti kääntyi Nehljudofin puoleen. Hyvää päivää, sanoi hän venyttäen viimeistä sanaa ja hymyillen; ja pudisti voimakkaasti Nehljudofin kättä, aivan toisin kuin sinä kertana.
Ja hän ei tietenkään ole koskaan pelannut komediaa? huomautin. Tirehtööri nauroi. Oi, mutta saatte nyt hänet nähdä huomenna. Seuraavana päivänä aamupäivällä, kun saavuin tirehtöörin konttoriin, seisoi siellä oven pielessä nuori ihminen. Hän seisoi aivan oven pielessä. Luulin, että hän on jonkun kauppaliikkeen juoksupoika enkä pannut merkille muuta kuin että hän oli tavattoman laiha.
Tuomari oli lähdettyään talosta suoraan mennyt vankilaan ja yhdessä tirehtöörin kanssa käynyt Ambrosen koppiin. Koetettiinko yksityisesti voimakkaasti vaikuttaa Ambroseen? Melkein näytti siltä. Jos täten tosiaankin koetettiin vaikuttaa, voipi kysyä: Mikä oli sitten tarkoitus? Me voimme ainoastaan vartoa ja tehdä havaintojamme. Meidän kärsivällisyyttämme ei kauan kysytty.
Minä olen kuullut, että teillä on kesy karhu täällä? kysyi korkea herra, jonka edessä itse asemapäällikkö seisoi pää kunnioittavasti kumartuneena. Saako nähdä sitä? Herra tirehtöörin ei tarvitse muuta kuin viheltää. Korkea herra vihelsi ja Nalle laukkasi heti pihaan rannasta, jossa hän juuri oli ollut leikkimässä lasten kanssa.
Samassa tuli syrjäovesta keikarimainen apulaisupseeri. Saattakaahan ruhtinas Menshofin koppiin. Koppi n:o 21, sanoi tirehtööri apulaiselleen: ja tulkaa sitten konttoriin. Minä käsken hänet ulos. Mikä olikaan hänen nimensä? Vera Bogoduhofskaja, sanoi Nehljudof. Tirehtöörin apulainen oli vaaleaverinen nuori upseeri, viikset vahattuina, hän levitti ympärillensä kukkas-odekolonjin tuoksua.
Voisiko tämä rikkaus sillä semmoinen palkka kuin "Nornan" tirehtöörin oli heidän suhteissaan jo rikkautta voisikohan se tuottaa heille sen suurempaa onnea? Mutta tähän levottomuuteen tunkeutui vastustamaton ilon tunne.
Niin, minä haluaisin tavata erään naisen vangittujen joukossa, vastasi Nehljudof samalla äärimmäisellä kohteliaisuudella. Olisitte sanoneet sen silloin kuin olitte kokoushuoneessa. Ketä te siis tahtoisitte tavata. Tahtoisin tavata Katariina Maslovaa. Onko hän valtiollinen rikoksentekijä? kysyi tirehtöörin apulainen. Ei, hän on vaan tavallinen... Onko hän siis tuomittu, vai mitä?
Alussa hän seisoi joukon keskellä, aitauksen takana, eikä voinut nähdä muita kuin kumppanejansa; mutta kun ehtoollisvieraat olivat siirtyneet eteenpäin, tuli hänkin esille, ja hänkin näki tirehtöörin, ja tämän ja vartijain välillä vaaleapartaisen valkotukkaisen ukon, Fedosjan miehen, joka pysähtynein silmin katseli vaimoonsa.
Olikohan hänelle todellakin tarjottu tuota tirehtöörin paikkaa, jota niin moni harkitsi, ja jos niin oli, olisikohan tuo muutos onnekas? Mielikuvituksessaan hän vielä kerran eli heidän avioliittonsa kuluneet seitsemän vuotta. Miten onnellisia he sentään olivat olleet, vaikka olivat vähävaraisia, ensin melkein köyhiä!
VALTANEN: En ole sinne penniäkään velkaa. UUNO: Mutta ne tunnusteet, jotka tirehtöörin pelastamiseksi olette aina jättänyt tarkastuksiin, oletteko koskaan saanut niitä häneltä takaisin? Hän on aina sanonut repineensä ne. UUNO: Hän »sanoo» niin. Ilmoita minulle heti kun Leena tulee. UUNO: Vihdoinkin myönnätte, että toisen epäileminen on rumaa.
Päivän Sana
Muut Etsivät