United States or Libya ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kun nyt Matti kuunteleepi Ukon uusia puheita, Tuopa korvia kohotti, Iski mielellen iloa, Eikä tiiä tiimallensa, Taia tarkasti sanoa, Onko ukko unta nähnyt, Vaiko saanunna sanoman. Vaan sen selvällä sanalla Matti mahtaapi sanoa: Eipä ukko umpisilmin Kulkenut kyliä myöten, Paljon taitaapi puhella Asioista aikalailla.
Ei ne ole ne Helsingin saunat mitään tähän verraten. Eivätpä oo, eivätpä, eivätpä oo. Olisi ollut vahinko, jos sinun olisi pitänyt lähteä täältä kylpemättä. Aiotko lähteä pian takaisin Suomeen? En tiiä ... aioinhan minä jo huomenna, vaan mikäpä tuonne lie niin kiirekkään. Jää sinä vain. Kylvetään joka päivä. Riittää se joka toinennii.
Mutta kun hän poraa reiän sen toiseen päähän, niin ei siitä siis tulekaan hyllyä, vaan ehkä joku kalansiivuulauta tai sen semmoinen, joka ripustetaan seinälle. »Eipä tiiä, eipä tiiä, mikäpä mahtanoo tulla», hyräilee isä ja lapset ihastuneena kuorona häntä säestäen: »Eipä tiiä ... eipä tiiä ... eipä milloinkaan tiiä...» Hän ottaa kirveen ja alkaa veistää. Joku arvaa, että siitä tulee lapio.
KERTTU. Koetellaanpas. Ossootko sinä jätkee? VALTER. Jätkee? Mitä se on? KERTTU. Etkö tiiä? Sehän on sitä uutta. Näinikkään sitä tanssitaan. Ei se oo vaikeeta. VALTER. Kiitoksia. en, en, minä KERTTU. Ossoon minä vielä muitahi tanssia. »Hellun vaihtoo» ootko sitä nähnynnä? VALTER. En. KERTTU. Se on hyvin sommoo. Tämmöisiä askeleita siinä otetaan. VALTER. Riittää jo, riittää jo!