Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 23. lokakuuta 2025
Ennenkuin pari minuuttia oli kulunut, olivat jo kaikki lentokirjat miesten käsissä, ja jokainen luki omaansa ääneen tai hiljaa, mikä kunkin mielestä oli mukavinta. "Tässä on laulu!" huusi poika ja piti vanhaa kokoon käännettyä paperia päänsä yli. "Tule tänne, näytä se minulle!" käski Thore ja tarttui paperiin.
"Luullakseni sinä itkit, kun istuit tuolla tunturilla." "Eipä minulla ole enemmän rohkeutta kuin tarvitsen, Thore," vastasi Olli ystävällisesti ja koetti vetäytyä pois hänen luotaan. "Tule tänne juomaan, niin se vahvistuu," sanoi Thore ja tarttui toisen käsivarteen. "Sitä paitsi minun kai täytyy maksaa sakkoa siitä että potkaisin lippaasi tunturia alas."
Hän ei tuntenut minua enää, enkä minäkään antanut itsiäni ilmi vaan kysyin ainoastaan paronessan perään, jonka siinä samassa havaitsin istuvan tyttärensä kanssa viheriöitsevässä lehtimajassa. Minä lähenin kaikella kunnioittamisella hattu kädessäni ja tervehdin nöyrästi kumartaen. Paronessa katseli minua vähän aikaa, jonka jälkeen hän ilo-mielin tarttui käteeni ja sanoi: "Terve tultua, Thore!
"Kiitos tarjoomastasi," vastasi Olli-poika alakuloisesti, "mutta minä mieluisemmin olen juomatta." "Olet juomatta!" sanoi Thore ja piti lasin hänen suunsa edessä, "tuossa on, juo, tyhmeliini! sellaista ei sinulle kaksi kertaa tarjota." Olli-poika seisoi hetken aikaa epäileväisenä, mutta sitten hän tarttui lasiin ja joi siitä. "Kaikki, viimeiseen pisaraan saakka! Thore Stenistä tarjoo nyt!"
Lumi, joka peitti kaikki esineet, luotiin pois ja sitten arveli Thore että heidän piti asettaa vuode niin että Kari voi levätä armaansa rinnalla "sillä nyt Hän kanssa tyttönsä häitä viettää, niinkuin Ollin laulussa sanotaan!" sanoi Thore ja katsoi rukoilevin katsein Sigridin silmiin.
Hän kohoitti oikean käden rinnalle ja tavoitti paperia, kunnes hän vihdoin sai sen käteensä; hän puristi sitä kovasti ja katsoi samassa Thoreen, ikäänkuin hän tahtoisi uhata häntä kuolemaan saakka. "Minä en enää loukkaa sinua enkä yhtäkään ihmistä maan päällä," sanoi Thore ja silitti hellästi Ollin kättä. "Jumala auttakoon sinua sitä sanaa pitämään," huokasi Kari ja pyyhki kyyneleet poskiltaan.
Hän on niin sorea ja ihana Kuin kauniin kukkanen kedolla." "Voi sentään, Thore! että noin kiusaat minua," vonkui Olli-poika ja kiersi käsivartensa Thoren jalkojen ympärille ja katseli ylös häneen. "Laske jalkani irti, lurjus!" ärjäsi Thore vihaisesti ja potkasi Ollin luotansa. Ja sitten hän jatkoi laulaen: "Ja hänen poskensa hohtavat Kuin kesän ruususet armahat.
Kiitetty olkoon Herran nimi," sanoivat ne molemmat puolisot ja halasivat toistansa. Kahdeksan vuotta oli kulunut sitten kuin viimeiksi tapasin Thore Jössen pojan. Minä kävin uudestaan häntä katsomassa asumuksessaan. Miltä hänen tilansa nyt näytti tahdon minä tässä totuuden mukaan kertoa. Tämä oli sunnuntai ehtoona kesä-kuussa. Levollinen rauha hallitsi koko luonossa, ja niin myös siellä sisällä.
Hän otti seteli pakan ja sanoi lempeämmällä äänellä: "En jumallist minä uskonut niin paljon rehellisyyttä löytyvän maan päällä; minä oikeen kunnioitan teitä; sillä Näkillä on sydän rinnassa, vaikka hän aikanansa on joutunut harha teille... Voikaa hyvin, hyvät ihmiset." "Kuules Thore." sanoi hän vähän aikaa vaiti oltuansa.
Tie meni kirkon sivuitse, jossa Thore yht'äkkiä pisätti portin eteen. Hän katsahti mitään sanomatta Elinan päälle, jonka Elina hyvin käsitti, sillä hän pusersi kovasti Thoren kättä. He menivät kirkko-pihaan, jossa kumpikin pian vaipui rukouksiin äitinsä haudalla.
Päivän Sana
Muut Etsivät