Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. toukokuuta 2025
Onnistuin saamaan ruokasalin ikkunan auki, ja parin tunnin kuluttua oli isännän huone asuttavassa kunnossa, ja pystyvalkea leimuili hauskasti takassa. Milloinhan oli tässä liedessä viimeksi lämmittävä tuli ihmisen mieltä ilahduttanut? Uuninreunukseen oli maalattu: Beatus ille homo, Qui sedet in sua domo, Qui sedet post fornacem Et habet bonam pacem.
Aamu oli jo, sillä päivä alkoi jo jotenkin valoisasti sarastaa. Se oli erään sunnuntain aamu. Talon väki oli ylhäällä ja iloinen takkavalkea paloi takassa. Vanha isäntä ja emäntä istui takkavalkean ääressä, ikäänkuin lämmitelläkseen kohmettuneita ja kangistuneita jäseniään.
Sitten hän osoitti sormellansa lähellä olevaa ravintopaikkaa ja käski Richardin seurata häntä sinne, että saisivat rauhassa puhua keskenänsä. He saivat pienen siivon huoneen, jossa takassa paloi leimuava valkea. Richard iloissansa siitä, että oli löytänyt ystävän, jutteli hänelle koko elämäkertansa, ja vanha mies antoi hänelle neuvoja. Hän arveli jo myöhäiseksi palata kotikaupunkiin.
"Minä tiedän yhden, joka kyllä tahtoo lausua sanan siinä asiassa," sanoi Aamund ja nousi kiivaasti ylös. Hän näytti melkein uroolta seisoessaan pöydän takana, ja hänen pitkä varjonsa ulottui katolle saakka takassa palavan tulen valossa. "Minä tiedän yhden, minäkin," lisäsi Niilo siihen, kovasti ja terävästi kuin hän olisi hakannut joka sanan kiveen. Mutta hän istui vallan tyynenä paikallaan.
Mutta illoin aina, kun päivän askareet olivat lopetetut, istuivat he kahden takassa palavan valkean ääressä, kertoen äidistään, jonka neuvoja ja opetuksia he siinä muistuttelivat. He olivat surullisia, mutta heidän surunsa katkeruus ei niin tuntunut, kun siinä käsi kädessä istuivat ja toinen toisen silmään katseli. Tahvana nyt oli vapaampi kun ennen.
Joka liite näkyi silmän räpäyksen ajan lävitse ja niistä näytti tuli pursuvan huoneesen. Morsius-kruunu päässä oleva morsian sai niin kovan täräyksen, että hänet täytyi tunnottomana kantaa toiseen huoneesen. Häähuoneen takassa oli kiehumassa kauhean iso kahvipannu.
Wappu sammutti tulen takassa ja astui ulos luonnonvoimain taistellessa, niinkuin uljas kuningatar kapinallisten alamaistensa keskelle. Katsantonsa oli todellakin ruhtinaallinen hänen tietämättään ja tahtomattaan. Hän oli pannut pienen vaski-kattilan kypäriksi päähänsä ja vaippana riippui paksu hevosenpeite olkapäistä alas.
Hän kävi meillä pari kertaa vuodessa ja tuli aina yllättäen. Minulla on hänestä tavallisin muisto, että herään pimeänä talviaamuna, kun tuli jo roihuaa ja räiskää takassa ja kuulen kuiskuttelevaa puhelua. Hän istuu ja juo kahvia isän ja äidin kanssa.
Jo miehetkin kotiin tulivat, ja muori sanoi: »Katsos, Liisu, onko kahvipannu takassa vielä kuumana. Tuon kahvin nojalla tässä pystyssä pysyn, se aina vähäsen virkistyttää voimia.» Liisu meni kahvia kuppeihin kaatamaan ja tarjosi sitten tuota makuisaa nestettä kaikille. Tytön muuten iloinen muoto näytti nyt vähän alakuloiselta.
Jumala sanoi hän miksi minä sen työn tein, miksi en antanut kukoistavan tytön kukoistaa miksi katkasin minä elämänuoransa ... haa ... minun täytyi se niin tehdä minun täytyi ... hän tiesi osan salaisuudestani ja ... joka sen tietää sillä on hauta valmis... Vaimon kasvot olivat kauheat, silmistään loisti helvetin tuli. Hän nousi, hän kohensi hiileksi palannutta valkeaa takassa.
Päivän Sana
Muut Etsivät