Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. kesäkuuta 2025
Spruch-Sprecher, joka näytti olevan jonkulainen ceremoniamestari eli juhlamenojen järjestäjä, sai suurilla ponnistuksilla kahta heistä vaikenemaan ja viimein hankittiin äänivalta suositulle runoniekalle, joka yläsaksan murteella lauloi tähän tapaan käännettäviä värsyjä: Kuka paras johtajaksi Ristiretken sotureille? Parhaan oriin kannustaja, Pystyin pää ja komein töyhtö.
Hänen ratsuhevosensakin näkyi astuvan vähemmin keveästi ja virkusti torvein toitotuksesta, kuin sir Kennethin kaunis arapialainen; ja Spruch-Sprecher puisteli päätään muistuttaessaan, että kun miekkasille vaatija ratsasti radan ympäri myötäpäivään, se on oikealta vasemmalle, suoritti hänen vastapuolensa saman kiertokulun päinvastoin eli vasemmalta oikealle, jota useimmissa maissa pidetään huonona enteenä.
Vaan oi, kaikkein viisain Spruch-Sprecher, kuinka oivallisia kuninkaita eikö sinusta ja minusta olisi tullut, kun nämät, joiden päähän kruunut ovat sattuneet, osaavat sananlaskian ja narrin virkaa leikitellä ihan yhtä hyvin kuin me". Silla välin kuin nämät armolliset henkilöt hiljaisuudessa harjottelivat itseään ammateissansa, vastasi Philip tyyneydellä Richardin loukkaavaan uhkaan.
"Mistä patronamme ja nuo vallat juttelivat?" sanoi Jonas Schwanker toverilleen Spruch-Sprecherille, joka omin lupinsa oli tunkeunut herransa luokse, niin pian kuin neuvoskunnan kokous oli päättynyt, kun narri jäi seisomaan kunnian-arvoisemman matkan päähän, "Hulluuden palvelia", vastasi Spruch-Sprecher, "hillitse uteliaisuuttasi! Ei minun sovi sinulle ilmaista herramme tuumia."
Spruch-Sprecher ja narri olivat vetäyneet syrjään tarpeellisen matkan päähän, kun iskuja näytti tulevan kysymykseen, vaan palasivat, kun sanat, jotka olivat heidän omaa tavaraansa, taasen näyttivät pääsevän arvoon.
Yhtäkaikki, olipa hän kuinka suuri narri tahansa, niin seurataan me häntä kuitenkin, viisain Spruch-Sprecher, saadaksemme meki osamme Nierensteinistä." Viideskolmatta luku. Se käytös, josta moitit minua, Kiitostas pikemmin ansaita voisi, Sill' en mä rakastais niin sinua, Jos mulle kunnia rakkaamp' ei oisi. Montrose. Kun kuningas Richard palasi telttaansa, käski hän tuoda nubialaisen luoksensa.
Arkkiherttua punastui ja käänsi silmänsä puhujaan, samalla kuin Spruch-Sprecher, hetken mietittyään, vastasi: "herra markiisi suokoon minulle anteeksi mutta leijona ei voi lentää kotkaa ylemmäksi, koska leijonalla ei ole siipiä". "Paitsi Pyhän Markon leijonalla", säesti narri.
"Viisaudenmies, sinä erehdyt", vastasi Jonas; "me olemme kumpikin herramme alituiset seurakumppanit ja yhtä tärkeätä on meille molemmille tietää, onko sinulla vai minulla viisaudella vai hulluudella suurempi valta hänen luonansa." "Hän sanoi markiisille ja suurimestarille", vastasi Spruch-Sprecher, "että hän oli kyllästynyt tähän sotaan ja mielellään olisi onnellisesti kotonaan taasen."
"Kotka on kuningas lintujen kesken ilmassa", sanoi Spruch-Sprecher, "niinkuin leijona on eläinten kuningas maassa kummallaki on valtakuntansa, niin erillänsä kuin Englanti Saksasta, jalo kotka, ällös loukkausta saattako ruhtinaalliselle leijonalle, vaan suo lippunne rauhassa liehua toistensa rinnalla".
"Tämä on seisontaheitto, eikä lueta pelissä miksikään", sanoi narri; "tuo oli hyvin järkevästi ajateltu, vaan sen kertominen muille oli suuri tyhmyys. Jatka!" "Hm!" sanoi Spruch-Sprecher; "hän sanoi sitten että Richard ei ollut muita urhoollisempi, eikä liioin taitava turnausradalla." "Puumiekkani nimessä", sanoi Schwanker, "tämä oli ääretön tyhmyys. Entäs vielä!"
Päivän Sana
Muut Etsivät