Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. kesäkuuta 2025
Hän laski päänsä jälleen tyynyille: En ole koskaan ollut niin peloissani, sanoi hän Sitä ei teidän tarvitse, sanoin minä, ja äkkiä lisäsin jyrkästi: Ettehän te ole se, joka kuolee. Pohjolan mies pyöritti kolmea sormustaan pikkusormessaan ja nyökkäsi: Ette ole se, joka kuolee sanoin nuo sanat enkä tahtonut lainkaan niitä sanoa.
On, sormushan se on, vastasi talonpoika kummastellen. Antakaa se sitten minulle. Kreivi siitä juuri äsken puhui. Hän kaipaa sormustaan, hän puhuu siitä yötä päivää. Mutta se ei ole onneksi hänelle. Joonas Perttilä pudisti päätään. En tunne teitä, sanoi hän ja siinä vanhassa kuparipalasessa kuuluu olevan joitakin salaisia taikoja. En anna sitä kenellekään muulle kuin kreiville itselleen,
"Lady Edith", sanoi kuninkaatar pahoillansa, "suree sormustaan, jonka olemme häneltä voittaneet. Me tahdomme antaa tunnusmerkin teille takaisin, kaunis orpana, mutta teidän myös tulee puolestanne sallia meille vähäinen voittoriemu sen viisauden ylitse, jota usein on eteemme levitetty ikäänkuin sotajoukolla lippua". "Voittoriemu!" huudahti Edith harmistuneena, "voittoriemu!
Vaan pianpa piti hänen kopistaa piippunsa, kun tultiin käskemään rätinkiin. Puhelivat sillä aikaa tytöt pirtissä. Katri kerroskeli näkemiänsä ihmeitä, näytti sormustaan ja peiliä ja antoi Liisan lukea sen »Laulun siitä hirveästä kalasta, joka nähtiin Marsellin edustalla». »Eikö ole soma laulu?» kysyi Katri hyvillään.
Vitellius purskahti taasen aivan odottamattomasti nauruun ja rupesi etsimään sormustaan Calvia Crispinillan peplumin poimuista. Silloin alkoi Vatinius matkia pelästyneen naisen huutoja, mutta Nigidia, nuori leski ja Calvian ystävätär, jonka lapsellisissa kasvoissa oli hekumalliset silmät, huusi ääneen: "Hän etsii, mitä ei ikinä ole kadottanut."
Päivän Sana
Muut Etsivät