United States or Senegal ? Vote for the TOP Country of the Week !
Suntion vaiettua oli raastuvassa hiljaista kuin kirkossa. Olipa kuin rukoelisivat he kaikki kuolleen Jesuitan puolesta. Viimein käski tuomari tuoda pormestarin jälleen sisään. Sivuhuoneen ovi avattiin, mutta siellä makasi pormestari liikkumattomana lattialla. Hän oli saanut halvauksen. Ruttoon ei hänen tarvinnut kuolla.
Muistin luonnon peittämät puut akkunan edustalla ja niistä kiiltävät lumitimantit ja kaukaisien vuorien punertavat huiput sekä vienosti lainehtivat pilvenhattarat, jotka hiljaan liitelivät ilmassa. Kaikki mulle näkyi toivottavan "ilosta joulua;" niin teki isäkin, joka pisti päänsä sivuhuoneen ovesta sisälle.
Näin sanottuaan avasi Ester hiljaa tämän talon ainoan sivuhuoneen oven ja tirkisti sisään. Kamarissa istui maalaamattomalla tuolilla, ja yhtä yksinkertaisen pöydän ääressä tuo vanha, varansa ja arvonsa menettänyt porvariskuningas, hänestä eriämättömän, kovinakin päivinä uskollisena pysyneen palvelijansa, vanhan Grenmanin kanssa tuumimassa, miten taas pääsisi uusiin varoihin.
Tahdotko saattaa minut epätoivoon? Ester katsoi häneen suurin, hämmästynein silmin ja päästi hänen kätensä. Mene, mene! kuiskasi hän, turhaan koettaen salata kyyneleitään. Bertelsköld sulki sivuhuoneen oven ja astui saliin. Hän tapasi kaikki vieraat valmiina vaatimaan hyvitystä. Siitä vain riideltiin, kenen ensin pitäisi miekkailla Ester Larssonin puolustajan kanssa.
Marit nousi, astui eteenpäin laattialla ja katseli kaikkia paikkoja. Viimein hän seisahtui pienen sivuhuoneen eteen. "Tuollako hän makasi?" kysyi Marit Eliltä, joka häntä saattoi. "Niin, siellä", vastasi Eli. "Ja hän kantoi häntä tämän laattian yli, niinhän sinä kerroit?" "Juuri niin se kävi". "Hm Baard on hänen näköisensä". "Niin, ei sovi kieltää". Marit meni ulos käytävään.