Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. kesäkuuta 2025
Vait immet viehkeät ruusuja haan Jo sissin paarille tuovat, Mut haarikka miehissä kiertää vaan, Ja he tuimina ääneti juovat. "Ja isäini rinnalle uinailuun Ma tahdon jo saloon sankkaan, Miss' yhdestä juuresta aarniopuun Nous neljä runkoa vankkaa. "Niist' ammoin kaksi jo karsittiin, Pian kirves kolmannen merkkii; Mut vihreä puu jää jäljelle niin, Mi nuoria oksia kerkkii!"
Solakkana ja arvokkaana seisoi hän siinä tytärpuolensa Marian ja luutnantinrouva Löfvingin parissa, viime mainittu tunnettu Leenan nimellä ja Isonvihan ajoilta mainehikkaan sissin, Tapani Löfvingin, vaimo.
Viipymättä sen jälkeen luki valtioneuvos mainiolla painolla, ehkä lopussa hieman epäilevästi, sen säkeen, joka seurasi Sissin joululahjaa, ja vaikka se jo ensimäisestä luvusta onkin tuttu, täytynee se ehkä vielä kerrata: Vaikk' pieni oon, käyn aina vaan, Käyn hiljaa tyynehesti; En taaksepäin käy milloinkaan, Vaan eteen tasaisesti.
Avasin heille portin ja nöyrästi lakkiani nostaen ajattelin: »Aijai, Tapani, ollapa sinulla nyt parikaan vantteraa toveria, niin sieppaisitpa tästä sievoisen saaliin, sillä eipä kiertelevän sissin ole sallittu joka päivä vihollisen kenraaleja vankinaan kuljettaa.»
Tohtoria ei näkynyt lähimaillakaan eikä suinkaan rouva Dahl aikonut antaa Sissin auttaa itseään kaikkein noiden lukemattomien pikku purojen ja kivikkojen yli. Mutta tuonne näin hänen häviävän Sissin kanssa tunturipolulle, käsi Sissin olkapäällä. Pari tuntia ainakin kului ennenkuin he palasivat, ja silloin saattoi selvään huomata, että Sissi oli itkenyt.
Päivän Sana
Muut Etsivät