United States or Denmark ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ui siitä ulomma maasta, seisattelihe selälle: luopi luotoja merehen, kasvatti salakaria laivan laskemasijaksi, merimiesten pään menoksi. Jo oli saaret siivottuna, luotu luotoset merehen, ilman pielet pistettynä, maat ja manteret sanottu, kirjattu kivihin kirjat, veetty viivat kallioihin. Viel' ei synny Väinämöinen, ilmau ikirunoja.
Eipä siis kummaa jos kandidaatin hattu, ulkopuolelta hyvästi harjattuna ja siivottuna, oli varustettu sangen risaisella vuorilla. Eräänä päivänä oli kandidaatti asettanut hattunsa pöydälle vierashuoneen nurkkaan, ja hänen vilkkaasti jutellessaan sohvan luona, kokoontuivat Henrik, Eva ja Petrea sangen arveluttavan salaperäisinä vapauden vertauskuvan ympäri.
Sen haudan lähellä puun juurella, jossa vanhempani lepäsivät jota olin katsellut kummallisella sääliväisyydellä, kun se oli vaan isäni hauta, ja jonka partaalla olin seisonut aivan hyljättynä, kun se avattiin kauniille äidilleni ja hänen pikku lapsellensa sen haudan lähellä, jota Peggotyn oma, uskollinen huoli aina siitä saakka oli pitänyt siivottuna ja kukkatarhan kaltaisena, käyskelin tuntikaudet.
Ei hän voinut arvatakaan että piialla oli syynsä miksi hän niin usein kävi ystävääni katsomassa, ja että hän joka päivä pelvolla odotti vaimoni äänetöintä tarkastelua oliko huone siivottuna sekä rikat ja tomut poistettuina. Ainoa, jonka vaimoni julkisesti pani toimeen, oli vahvistavien ruokien ja virvoittavien juomien lähettäminen ystävällemme.
Ei, ei, pane märkä vaate harjan ympäri... Ei se ole hyvä asia. ROUVA VALTANEN: Voi, Uuno, etkö saata asettua muuanne siksi aikaa, minun pitää olla valmis viideksi. Kiirehtikää. Vieras on kohta täällä. Kello viideksi pitää olla kaikki siivottuna ja päivällispöytä katettuna. UUNO: Minun pitää myös olla valmis viideksi. UUNO: Niin, tahdon olla lähtenyt, kun vävy saapuu.
Siell' on syömät suoriteltu, juomaneuvot jou'uteltu, kaikki sillat siivottuna, lakaistuna lattiaiset; kaikki vaimot vaatehtinna pukemihin puhtahisin, sore'ihin pääsomihin, valke'ihin vaattehisin." Siitä vanha Väinämöinen itse virkki, noin nimesi: "Otsoseni, lintuseni, mesikämmen, kääröseni! Viel' on maata käyäksesi, kangasta kavutaksesi.
Seuraavana aamuna, kun minä tulin hänen luoksensa, oli hänen mielentilansa kokonaan muuttunut, ja suureksi hämmästyksekseni huomasin että hänen viulunsa nyt riippui seinällä, siivottuna ja uudelleen viritetyillä kielillä, mutta halkeama kyljessä.
"Minä tiesin varsin hyvin, mitä hän tarkoitti, kun seuraavana aamuna näin suuruspöytäni katettuna, kaikki lakaistuna ja siivottuna, niinkuin tavallisesti, ja pöydällä paperiliuskan, jossa seisoi painetuilla kirjaimilla, jotka hän varmaan oli kopioinnut kirjasta, sillä hän ei osannut kirjoittaa: 'Jää hyvästi. Me voimme nyt rukoilla toinen toisemme puolesta.