Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. heinäkuuta 2025
Vapaamielisen yleisön luottamuksen, jota hän alussa oli nauttinut, hän oli menettänyt salaisella mietinnöllään semstvoa vastaan vuodelta 1899 sekä politiikkansa kaksinaamaisuudella hänen sepittämänsä vapausmanifestin julkaisemisen jälkeen.
Eräs aikalainen kertoo että hän 15-vuotiaana, kun arkkipiispa Tengströmillä oli Paraisissa kutsut, omaistensa hämmästykseksi luki kaikkien kuullen oman sepittämänsä kertomuksen. Hänellä kun oli ääneenlukeminen ikäänkuin virkana kodissa, oli hän tottunut lukemaan tavattoman nopeasti, joten hän kerkisi lukea paljon.
Kokouksessa oli sitten pantava esille hänen sepittämänsä ohjelma. Ja hän oli täysin vakuutettu siitä, että tämä ohjelma käsitti kaikki kysymykset, ja ettei sitä voinut olla toteuttamatta. Toverit kunnioittivat häntä hänen rohkeutensa ja päättäväisyytensä tähden, vaan eivät rakastaneet häntä.
Eerikki Ticklén, ylempänä mainitun Pietari T:n veli, syntyi 1794 Pyhäjärvellä, tuli ylioppilaaksi Turkuun 1815, vihittiin papiksi 1817 ja tuli kappalaiseksi Kärsämäelle 1824, mutta kuoli jo 1827. Hänen sepittämänsä Neidon valitus on kauniimpia suomalaisia runoja.
Juteini oli, näet, ennenmainittuun virka-anomukseensa liitettyihin suomalaisiin kielinäytteihin pannut myöskin erään runonsa, nimeltä »Keifarille», ja erään sepittämänsä puheentapaisen varustettuna otsakkeella »Suomen kansalle, wuonna 1810». Edellisessä hän laulaa Aleksanteri I:sen ylistystä ja jälkimäisessä hän taas julistaa kansallensa myöskin muita sen aikuisen »fennomanin» mielipiteitä.
Olipa oikea lohdutus, kun Lengsfeldin pastori tuli illan suussa yksivaljakollaan, pelaamaan tavallisuuden mukaan korttia herra von Weissenbachin kanssa. Roosa kohteli tänä iltana ensikerran vähän kohteliaammin pastoria. Ystävällisyytensä meni niinkin pitkälle, että hän soitti hänen pyynnöstään erään koraalin, jolle hän tahtoi antaa nuotiksi erään sepittämänsä kirkkolaulun.
Kuuteen vuoteen jälkeen vuoden 1804 ei Juteini painattanut mitään kirjotusta, mutta v. 1810, kun Suomi jo oli saavuttanut etuisan asemansa, alkoi hänen teoksiaan ilmestyä toinen toisensa perästä, etenkin sittenkun hän oli päässyt vakinaiseen virkaan Viipuriin v. 1813. Ensiksikin hän v. 1810 julkaisi siihen asti sepittämänsä runot nimeltä »Kirjoituksia Jak. Juteinilda.
Niilo Pertinpoika otti esiin viittansa taskusta erään paperimytyn ja luki sitte korkealla äänellä sepittämänsä kaavan puheena olevaan valituskirjaan. Aina vähän päästä keskeyttivät kuuliat häntä innokkailla mieltymys-huudoillansa. Kun lukeminen oli päättynyt, niin hyväksyttiin tämä kaava yksimielisesti pidemmättä väittelyttä. Porvarit ja talonpojat olivat yhtä hartaat kiittämään sitä.
Päivän Sana
Muut Etsivät