Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 29. kesäkuuta 2025


»Mutta mitä on minun tehtävä pitääkseni yllä tätä luottamusta ja sitä toteuttaakseniväitti don Estevan vastaan. »Niinvirkkoi tähän gambusino ja löi otsaansa, »juuri sitähän minä mietiskelen, enkä vieläkään ole löytänyt. Mutta minun täytyy löytää, sennor, minun aivojeni pitää selvittää tämän ongelman.

Vielä tein hänelle muutamia kysymyksiä, ja huomasin että hän tosiaan ansaitsikin ottamansa arvonimen. Hänen esi-isänsä olivat asuneet linnassa, polvesta polveen, aina siitä asti kun se valloitettiin. Hänen nimensä oli Mateo Ximenes. "Siispä ehkä olette," sanoin minä, "suuren Kardinaali Ximeneen jälkeinen?" "Dios sabe, Sennor! Se on mahdollista.

»Sennor«, vastasi Pedro ärtyisän tuulen ilmeellä, »unhotatteko siis, että olemme päästäneet hevosemme irralleen ja ettei jalkasin voi pelastua erämaassa?« »Silloinsanoi Henry, »ei meillä ole muuta neuvoa kuin puolustaa itseämme täällä ylätasangolla!« »Aivan niin. Ja se täytyy noitten tuolla alhaalla saada tietää niin pian kuin suinkinKahdeksas luku. Indiaanit leirin ulkopuolella.

»Apakeja näyttää olevan vähintäänkin viisi sataasanoi Henry. »Se käy melkein yhteen minunkin laskuni kanssavastasi Pedro. »Mitä voimme tehdä sellaista hyökkäystä vastaan?« »Odottaa yötä, käydä äkkiarvaamatta heidän kimppuunsa ja lyöttäytyä läpisanoi Henry nuoruuden koko innostuksella. »Se olisi mielettömyyttä, sennor. Ensiksi koska indiaanit eivät niinkään helposti anna itseänsä yllättää.

»Antakaa anteeksi, sennorsanoi eversti, »mutta kauhea uutinen, jonka toitte mukananne, saattoi meidät unhottamaan sen surkean tilan, jossa te itse olette. Minä pyydän, älkää sanoko sanaakaan ennenkuin olette tointunut täydellisestiSiinä tuokiossa tuli palvelija, joka kantoi tarjottimella kylmää lihaa, hedelmiä ja pullon hyvää viiniä.

Mutta jos minä vasten kaikkea arvelua en tapaisi sitäsanoi Henry Tresillian, »silloin, sennor Pedro, odotan minä teitä tuolla alhaalla ja silloin lähdemme matkalle yhdessäVavistus, ikäänkuin sähkön synnyttämä, virtasi läpi kaikkien. Jokainen tunnusti itsekseen, että nuori mies oli oikeassa. Voisiko Krusaderia parempata toveria löytää, jos mieli rientää Arispea kohti?

"Mutta mitä valkeita nuot ovat, Mateo, joiden näen kiiluvan tuolla Sierra Nevadalla, juuri alapuolella sitä paikkaa missä vuori on lumella peitetty, ja joita vois luulla tähdiksi, elleivät olisi punertavia ja vuoren mustaa kuvetta vasten?" "Ne valkeat ovat tulia, Sennor, joita miehet, jotka Granadalle noutavat lunta ja jäätä, ovat virittäneet.

"Ei millään muotoa, sennor; kansa Barbariassa, yksin alhaisimmatkin luokat, sepitsee vielä lauluja, niinkuin muinaisinakin aikoina, mutta tätä ei palkita enää niinkuin silloin; rikas pitää kullan helinän kauniimpaan kuin runouden ja musiikin soinnollisuuden."

»Mil gracias, don Robertovastasi hän syvästi kumartaen. »Te voitte luottaa minun sanoihini, sennor, sillä minä en puhu umpimähkään, vaan voin arvostella matkan pituuden melkein kyynärälleen. Voitte ajatella etten ensi kertaa matkusta täällä.

"Siispä tahtonet, Mateoseni, väittää, että noissa vuorissa on jonkunlainen Maurilainen limbo eli kiirastuli, ja että inkvisitoria vietiin siihen." "Jumala minua varjelkoon, Sennor! Siitä asiasta en tiedä mitään kerron vaan mitä olen isän-isältäni kuullut."

Päivän Sana

väki-joukossa

Muut Etsivät