Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 24. toukokuuta 2025


Sen sanottuaan huusi hän luokseen Senecan ja ilmoitti hänelle, että hänen Acratuksen ja Secundus Carinaksen kanssa oli lähdettävä noutamaan rahoja kaikista maakunnista, kaupungeista, kylistä ja kuuluisista temppeleistä, sanalla sanoen kaikkialta, missä vain rahaa on ja mistä sitä vain saattaa saada irti kiskotuksi.

Mutta runoiliamme karttavat aina paitsi elegioissa, tätä yhdenmoisten sanojen käyttämistä." Sillä välin kuin Caesar näitä laverteli, Cineas ei ajatellut muuta kuin Agrippinaa ja surman laivaa ja hän viimeisiä sanojaan salamurhaajille. Hän ajatteli Senecan, kun tämän neuvoa murhan suhteen kysyttiin. Hänestä tuntui, ikäänkuin ei koko tämä hirmuinen tapaus voisi olla kuin unen kuvaelma.

"Caesar ei pidä heistä." "Ja Senecan." "Senecan neuvosta olisi seuraus, että Caesar menettelisi aivan päinvastoin." Lygian kasvoille nousi heleä puna. "Ja Vinitiuksen." "Häntä en tunne." "Hän on Petroniuksen sukulainen ja hiljan palannut Armeniasta." "Luuletko että Nero pitää hänestä?" "Kaikki pitävät Vinitiuksesta." "Luuletko että hän suostuisi ajamaan asiaasi?" "Kyllä."

Kerrothan kuitenkin liikoja Carinosta; muista, että hän on koulukumppalisi." "Minä en vähintäkään ylpeile. "Voi, Manlius, sinä puhut Senecan tapaan, näin et voi koskaan Carinon armon kautta korkealle päästä."

Nyt Seneca tyvenesti kutsui kirjoittajansa luokseen ja saneli hänelle jäähyväis-puheen, joka hänen kuolemansa jälkeen julkaistiin. Senecan puoliso ei kuitenkaan saanut kuolla. Nero pelkäsi, että tämä lisä-uhri vähentäisi kansan kunnioitusta häntä kohtaan ja hänen käskystään tämän suonet sidottiin ja hän pelastettiin.

Kuunnelkaat muutamia heidän laulujaan ja te näette, että he käyttävät saman-äänisiä sanoja värssyjen lopulla." Hän herkesi silmänräpäykseksi ikäänkuin koettaen muistuttaa jotain mieleensä ja, kääntyen Senecan puoleen, hän lausui: "Minä luulen, että muistoni on huono tänään, lausu sinä nuot Ciceron värssyt sinä tiedät, mitä minä tarkoitan jotain, joka alkaa sanalla 'Priamo' luullakseni.

Mutta Seneca, joka ymmärsi, että hänet tahdotaan tehdä varkaaksi, pyhyydenryöstäjäksi ja rosvoksi, kieltäytyi jyrkästi. "Minun täytyy lähteä maalle, herra," lausui hän, "odottamaan kuolemaa, sillä olen vanha ja hermoni ovat kipeät." Senecan iberialaiset hermot olivat koko joukon vahvemmat kuin Chilonin. Eivät ne olleet juuri kipeät, mutta yleensä hänen terveytensä oli heikonpuoleinen.

Tuosta Seneca käänsi huomionsa puolisoonsa ja tätä syleillen hän tuokioksi vaipui mielenliikutukseensa. Sitten hän, toinnuttuansa, käski hänen viihdyttää suruansa. Mutta hänen puolisonsa ei ottanut lohdutusta kuullakseen, vaan päätti kuolla Senecan kanssa. Seneca katsoi hänen päätöstänsä jaloksi ja hyväksyttäväksi. "Koska sinä niin tahdot", hän lausui, "me kuolemme yhdessä.

Ja samassa hän osoitti sitä Senecan kirjan paikkaa, joka vast'ikään oli saattanut hänet niin miettiväksi ja alakuloiseksi. Seneca ei ollut mikään tuntematon suuruus kreivi Torsten Bertelsköldille; mutta hän oli jo ammoin unohtanut tuon mietelmän. Hän antoi kirjan takaisin virkkaen pilkallisesti, että se epäilemättä oli hyvinkin opettavainen kirja.

Ihaellen katselivat häntä kreikkalaiset tytötkin, jotka paraikaa järjestivät hänen togansa poimuja. Toinen tytöistä, nimeltään Eunike, rakasti häntä salaa ja katseli hänen silmiinsä nöyrin, ihastunein katsein. Petronius ei kiinnittänyt siihen mitään huomiota, vaan kääntyi hymyillen Vinitiuksen puoleen ja rupesi sanelemaan muuatta Senecan lausuntoa naisesta: "Animal impudens... j.n.e."

Päivän Sana

soimauksillaan

Muut Etsivät