United States or French Polynesia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Nyt katselivat isä, äiti ja poika toisiansa. Kauvan he näyttivät miettivän, mutta vihdoin isäntä lausui: "Kyllä siinä viidessätuhannessakin on rahaa, vaan tää talo ei ole sillä maksettu." "Ei kopekkatakaan enempää ja käteenne luen rahat, jos myydä tahdotte. Viisi tuhatta! ja sanassani pysyn." Taavetti pani nyt lakin päähänsä ja alkoi astua ovea kohden; hän jo seisoskeli pihalla.
Missä? kysyi Viija. Tuolla kirkon mullassa. Ei ne taulut tänne näy. Ne ovat enemmän tuolla laidalla hautausmaata. Eikö mennä sinne? Ei ennen kuin viedään eväät kortteeriin, sanoi Reeta. Sitten oli ensimmäinen asia hautausmaalle. Muutamia ihmisiä siellä jo seisoskeli lukemassa hautakirjoituksia. Reeta meni lasten kanssa suoraan Viijan äidin haudalle. Siinä se on, sanoi Reeta syvästi huokaisten.
Mies talutti eukon etehiseen ja siitä ulos kadulle. Täällä asetettiin hänet, kun ei voinut jaloillaan pysyä, pieneen kelkkaan, jota mies ryhtyi vetää junnistamaan. Kansa, jota seisoskeli sekä ulkona että sisässä, katseli tuota lähtöä. »Paljonko noista eläteistäsi rikastuit?» huusi muuan miehen jälkeen. »Vähän toista sataa sain.» »Silläköhän se aikoo ne ruuassa ja vaatteessa pitää?»
Pimeys tuli yhä suuremmaksi, satoi lumiräntää, ainoatakaan ihmistä ei ollut näkyvissä. Valot sammuivat akkunoista toistensa jälkeen. Myrsky yhä yltyi. Läpimärkänä ja väristen seisoskeli poika raukka tuossa pimeässä syysyössä. Lumi pieksi kyyneleet pois ja hänen poskensa punaisiksi.
Isä kun oli ruokalevon maannut ja piippunsa polttanut, kuuli aukinaisten ovien läpi veisuuta toisesta päästä rakennusta toiseen, ja hänelle tuli ikävä. Hän käveli huoneesta huoneeseen, seisoskeli ikkunoiden edessä ja katseli milloin puutarhaan, milloin kartanolle, milloin lehtikujalle, joka vei pappilasta kirkolle päin.