United States or Liechtenstein ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Näettekös te, korkea herra", kuiskasi hän, "että jos vaan käsky: 'Ottakaa kiinni! sattuisi tulemaan lausutuksi, se kohta paikalla myös tulisi täytetyksi; ja huomaattehan te, teidän seuralaisianne olevan liian vähän, että voisivat vastarintaa tehdä." Douglas näkyi suostuvan siihen, että nyt tällä hetkellä oli pakko olla kärsivällinen.
Näytti siltä kuin ei olisi tarvittu muuta kuin pieni nykäys, että mylly olisi pudonnut suulleen koskeen niinkuin pääskyn pesä räystään reunalta. Se on asetettu siihen siltä varalta, ettei vie. Ja se näytti todellakin olevan asetettu siihen siltä varalta, etteivät jäät siihen sattuisi.
Hän tiesi varsin hyvin, mitä teki. Hänen mieleensä oli muistunut, että Terpnos ja Diodoros olivat saaneet nimenomaisen käskyn tukkia Caesarin suun, jos hän sattuisi korottamaan ääntään niin, että se saattaisi tuottaa hänelle jotakin vaaraa.
Niin, tuommoinen yksinkertainen, salon väelle kerrottu, jutelma tämä vain on, ja siltä varalta sen tähän painatinkin, että jos joskus maailmassa sattuisi miten kuten savupirttiin saapumaan, niin kenties sitä edes siellä vielä kuunneltaisiin. Kaulion talo oli hyvin suuri ja mahtava. Pellot olivat suuret, niityt avarat, metsät laajat ja takamaat virstoja päähän ja toiseen.
Ja sentähden rupesi hänen kuvailemaan, minkä näköinen Jumala oli istuessaan siellä, ylhäällä taivaassa enkelein keskellä ja Jeesus oikealla kädellä, kuunteli rukouksia ja katseli kuka ei rukoile, ja lähetteli enkeleitä asioilleen tänne maan päälle. Hän kääntyi katselemaan että jos sattuisi näkemään enkelin laskeutuva kartanolle pihlajaan tai lentelevän taivaalla.
Jos joku siitä sattuisi kertomaan, niin teidänhän sopii sanoa, että se on valhe, minä olin paikoilla, niin kyllä ne nuo vihamiehet eivät pääse pitkälle sillä juorulla, kyllä ne Siiri ja Jokelan emäntä teitä uskovat. Minä jos esimerkiksi itse kieltäisin, niin luulisivat minun vaan puoleeni puhuvan. Kyllä se niin pitää tehdä.»
Ruutirattaat viedään tappelun alkaessa vähän matkaa takapuolelle, ja jos suinkin mahdollista, jonkun mäkitöyrään taakse, ett'ei vihollinen voi tehdä vahinkoa kranaattikuormastolle, jos hän nimittäin sattuisi osaamaan siihen.
Emännät ne eivät miesten tarinoita edes kuulleetkaan, ne kun vielä erotessaan puhelivat, kuinka monta vasikkata ja lammasta missäkin otetaan talvelle ja kuinka monta tapetaan. Lehmät ja lampaat tulivat puheeksi vasta näin lopussa, sillä pitihän tietää, kelle jääpi aikuinen sonni talveksi, ettei sattuisi tulemaan koko kylään puutetta karjan isännästä.
"Herranen aika, tohtori, päästäkää minut. Jos joku sattuisi näkemään meidät!" "Mitäpä vaaraa siinä sitte olisi?" "Ei mitään, kyllä te oikeassa olette; mutta mutta minun minun täytyy nyt mennä sisään," sanoi neiti hämillänsä ja irroitti hiljaa kätensä, luullen tohtorin vielä pidättävän häntä menemästä. Mutta niin ei tapahtunut. Alvilda riensi sisään hehkuva puna kasvoilla.
Että menisimme avojaloin ylös torniin? Hilma kuunteli ihmeissään, ei tahtonut oikein vielä tajuta. Avojaloin ylös torniin? No niin, niin! Entä sukat ja kengät? Kantaisimmeko niitä käsissämme? Emmekä kantaisi. Piilottaisimme tänne johonkin pensaasen, ei niitä sieltä kukaan keksi, ja sitten tullessa otamme jalkaan taas. Olisihan se jotakin mutta uskallammeko? jos sattuisi tornissa olemaan ihmisiä?