Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 30. kesäkuuta 2025


Hän uskotteli, että santarmit olivat päättäneet "kuivattaa hänen henkisen kykynsä" ja sen vuoksi yhä tirkistävät hänen koppinsa ovenaukosta. Sitten hän sanoi häneltä kadonneen puoli päätä, toinen puoli päästä ja yksi silmä oli enää jälellä ja ne hänen täytyy pelastaa millä keinoin tahansa, eikä sallia santarmien niitä katsoa.

ROUVA LINDH. Milloin hän kuoli? HANNA. Kolmantena päivänä tätä kuuta. Ilmoitin samalla, että olin saapunut vainajan ruumiin kanssa rajalle Valkeasaareen, mutta että santarmit estivät meidät pääsemästä edemmä. ROUVA LINDH. Huudahtaen. Ne eivät sallineet sinun tuoda?... Edvard! LINDH. Se oli todella ... mutta se on kai...» ROUVA LINDH. Eivät sallineet!

Santarmit taas olivat tällöin tavallista valppaampia ja tavattuaan jonkun ikkunasta, vetivät armotta alas.

Santarmit tyrkkivät häntä, mutta hyvän aikaa kynsii hän itseään kyljeltä jos toiseltakin, ynisee ja kähnii, kunnes viimein alkaa haukkumaäänellä turista jotakin, mistä tuntuu vähitellen käyvän selville, että olemme kokonaan väärästä paikasta sisälle pyrkimässä.

Jotkut sepittivät runoja ja piirsivät niitä seiniin, joista santarmit mitä raaimmilla huomautuksilla säestäen ne pois pyyhkivät. Ainoa, mikä mielipuolisuudesta pelasti, oli naputteleminen toisillemme, mutta hintansa se sekin monelle maksoi! Useille hengen ja toisille järjenvalon.

Tätä kylläkin oli vaikea uskoa todeksi, mutta toivomme asiassa jotain perää olevan ja että oli päätetty asemaamme jonkun verran parantaa, varsinkin kun kuolevaisuus yhä vieläkin oli melkoinen sekä sairaiden luku jotenkin suuri. Ja muun lisäksi varmaankin santarmit jo tiesivät Konoshevitshin menettäneen järkensä, josta meillä ei vielä täyttä varmuutta ollut.

Tähän saakka olen luullut olevani ypö yksinäni tässä kolkossa talossa. Oulun lääninvankilassa kuulin kyllä kerrottavan, että Riekki on Pietarissa Shpalernajan vankilassa, mutta kun minua saattaneet santarmit puhuivat hovioikeuden vankilasta, olen ollut siinä käsityksessä, että Shpalernaja on kokonaan toinen vankila.

Kun häntä vangitsemisen jälkeen, jatkaa toverini, oli suojelusosastossa kuulusteltu, ojensi santarmiupseeri hänelle kynän ja käski kirjottaa nimensä pöytäkirjan alle. Mutta Davydov kieltäysi, koska pöytäkirjaa ei oltu hänelle luettu ja koska hän tiesi, että santarmit panevat niihin mielivaltaisesti mitä itse haluavat.

Tämä suunnitelma oli vähällä onnistua, kunnes lähellä päämaalia tuli kadunkäänteessä odottamatta vastaan lauma venäläisiä sotilaita. Nähdessään juoksevan herrasmiehen, jota santarmit ampuen ajoivat takaa, ympäröivät nämä silmänräpäyksessä R:n. Pöytäkirjoista ei käy selville, minkä syyn nojalla hra R. oikeastaan on vangittu.

Päivän Sana

petkutetaan

Muut Etsivät