Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. heinäkuuta 2025
Päivä oli jo jättänyt merenpinnan, mutta yhä uskalsivat vahdit kävellä patterien harjoilla. Tykkimies selitti Hinkille, että kun tästälähin Santahaminasta ensimäinen kivärinlaukaus kuuluu, alkaa Kuninkaansaarella tykistö paukkua. Tykinsuut olivat kaikki käännettyinä Santahaminaan päin. Entäs Santahaminan tykit? kysyi Hinkki.
Miehet käskettiin yöpymään valleille, osaksi senvuoksi, että kasarmit olivat Santahaminasta tulevan alituisen kivääritulen alaisina, osaksi taas kuten toiset väittivät laivastosta uhkaavan pommituksen vuoksi. Yöllä ei kuulunut laivastosta mitään. Odottavat! sanoi tykkimies keskiyön aikaan Hinkille, kun huomasi tämänkin valvovan. Sitten nukkui rauhallisesti uudelleen.
Kun joukko saapui tienkäänteeseen saaren itäiselle puolelle, noustaksensa siitä eteläisille rantapattereille, joilta ryssät heille hurraata huusivat, alkoi Santahaminasta käsin kova kivärinpauke.
Kuninkaansaarelta ammuttiin tykeillä suoraan salmen yli Santahaminan valleihin, ja Santahaminasta välkähteli rätisevä kivärituli Kuninkaansaarta kohden. Hinkiltä pääsi pitkä vihellys, joka merkitsi yhtäkuin: ohhoh, pojat, niinkö teidän asianne olikin!
Santahaminaan lentävät vallankumouksellisten räjähtävän shrapnellit ja Santahaminasta hallitusmieliset ampuvat herkeämättä. Nuoret vallankumous-upseerit eivät voi ihan säälittä ampua omia heimolaisiaan. He pitävät niitä taantumuksen pimittäminä uhreina eivätkä itsetietoisina hylkiöinä. Santahaminassa on vangittu kaikki vallankumoukselliset.
Vapauteen, valoon! Veriseen, jaloon taisteluun käykää, te raatajat maan. Arkadj Petrovitsj odottaa turhaan ystävänsä paluuta, Kuninkaansaarelle. Roistot ovat vielä kerran voittaneet. Nyt alkaa ammunta niin helvetillinen kuin minkä ainoastaan Belzebubin sikiöt voivat hornan kuiluista syöstä. "Slava" ampuu yhtämittaa. Santahaminasta ammutaan herkeämättä.
Santahaminasta alkoi uusi kiihtyneempi tuli ja nuoret vallankumoukselliset alkoivat kuolinkamppailuaan. Sotilaita haavoittui, ruoka loppui, siteitä ei ollut. Voimat rupesivat vähenemään. Kuin laupeuden veli kulkee Arkadj Petrovitsj Jemeljanoff sotilaittensa keskuudessa ja rohkaisee heitä. Hän puhuu heidän suuresta historiallisesta tehtävästään. Hän on itse haavoittunut, mutta hän ei tunne kipua.
Päivän Sana
Muut Etsivät