United States or Bulgaria ? Vote for the TOP Country of the Week !


Minä näin sen katseistasi ja koko olennostasi kokkomäellä, vaan elä ole milläsikään, en minä ilmaise salaisuuttasi. Naimi on hyvä tyttö, ainoa koko perheessä, jota voin sietää. Mutta minä menen takaisin siihen Snellmaniin. Se sen Saima, no, onhan se sentään jotain. Hän on rohkea ja pureva.

"Saima"-lehden toimittajana ja kustantajana, raivasi Snellman uuden tien vapaalle sanalle, valtiolliselle keskustelulle, sekä yhteiskunnan sisällisien asioiden julkiselle arvostelulle, ja herätti siten kansallistunnon uuteen, virkeään elämään.

Näin sopi Saarijärveläisestä asunnon ja köyhyyden suhteen puoli vuosisataa tätä ennen kertoa; nyt ovat ne kohdat kuitenkin paljo muuttuneet: maanviljelys edistynyt, savupirtit valoisiksi tuviksi muutetut y.m. Suom. Saima. Laajalle Itä-Suomen laaksoihin levittää Saima sinertäviä vesiään. Se ei ole yksinäinen, muista eroitettu järvi, niinkuin Laatokka, tahi Inari, tahi Oulunjärvi.

Minua hävettää, että olen hänen sukulaisensa, mutta minä olen ylpeä siitä, että hän näyttää sietävän minua yhtä vähän kuin minä häntä. Tavalla tai toisella aiomme osoittaa, että häntä halveksimme, tätä kätyriä ja häntyriä. Ei, se on niin hävytöntä, että kun ajattelenkin sitä Saima lakkautettu! niin käteni vapisee vihasta. Ai...

Se vain yllyttää uusiin ponnistuksiin. Se vain yllyttää ja kiihoittaa. Ei se mitään, mitä siitä seuraa. Joutukoon vaan vaaraan yliopisto ja maa! Aina on jotain vaarassa, kun jotain vastaan hyökätään. Se oli hyvä sekin, että Saima lakkautettiin. Hyväkö? Jos ne eivät olisi sitä tehneet, niin olisi se merkinnyt, että se ei ole mitään saanut aikaan ja ettei sitä tarvitse pelätä.

Hän ajattelee kevättä, jolloin Saima on jälleen sininen, jolloin kuvastin taas on kirkas ja sen puitteet taas lienteät ja peitossa tuon hienon, utuisen harsikon alla, joka riippuu kuusien latvoista... Punkaharju. Savonmaa on saaristo järvien keskellä; maantie kulkee monessa paikassa harjuja myöten, joiden molemmilla puolilla on jyrkkiä mäkiä ja vesiä.

Olkaa hyvä, setä Snellman! niiasi Naimi hänen edessään teetä tarjoten. Kuinka Saima jaksaa? Kiitos! Kuinkako Saima jaksaa? Hänen terveytensä on turvattu.

Sitä oli selitetty monella tavalla, mutta se oli hyvin ansaittu mielenosoitus sen jälkeen, mitä Saima on katsonut sopivaksi kirjoittaa eräässä artikkelissa »Man af heder». »Hän riistää kunnian ja maineen niiltä, jotka tunnollisesti täyttävät Hänen Majesteettinsa korkeita käskyjä. Teillä kun on Saima, niin olette luultavasti lukeneet tuon pamfletin. Se on kuulumatonta.

Mutta suurelle, uutisia janoovalle yleisölle pysyi lehti suurimmaksi osaksi vieraana. J. V. Snellman oli alkanut 1845 julaista Kuopiossa, jossa hän silloin oli koulurehtorina, sanomalehteä »Saima». Lehdessään koetti hän herättää ja kohottaa kansan kansallistuntoa ja voittaa syrjäytetylle suomenkielelle tässä maassa sen aseman, jonka hän tälle kielelle katsoi kuuluvan.

Sinä näet, kuinka tuossa istuu rivi uusien aatteiden aseenkantajia taisteluun valmiina, professori osoitti nuoria, jotka istuivat siinä silmät tanassa ja suupielet jänteessä. Olen yhtä mieltä herra professorin kanssa, kuului yht'äkkiä apulaisen ääni sanovan; hän oli tähän saakka istunut jäykkänä ja niinkuin seuraan kuulumattomana. Saima on epäkristillinen lehti, ja Snellman on jumalankieltäjä.