United States or Armenia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Usein olin komennettu vakoomiselle 3 4 miehen kanssa, niinkuin senaikuisista rykmentin-päiväkirjoista kyllä saa nähdä. V. 1712, kun siirryimme Turun läänistä Uudellemaalle, läksin kohta keväällä partioretkelle, ensin luutnantti Jochimson'in kanssa Viipurin seudulle, sitten taas luutn. Mårten Miltopaeus'en ja vänrikki Erik Sahlman'in kanssa.
Vänrikki Sahlman'in kanssa läksinkin Hattulan kirkonkylästä Hämeenlinnaan ja sieltä ympäri maata, sangen vähäksi hyödyksi valtakunnalle ja kuninkaalle. Armeijan tappiosta ja hajoamisesta sain minä tiedon, kun vankimme vietiin pois Hämeenlinnaan vievää tietä myöden. Kohta juoksin sinne yöllä yksin 3 peninkulman pituisen matkan.
Minä olin olevinani aivan sokea, ja toverillani todellakaan ei ollut kuin yksi silmä, ja kyttyräselkäinen oli hän myös. Hän talutti minua 2 päivää, keppi kädessä. Kolmantena päivänä sain sytyttää yhden tuli-pallon, sillä seurauksella, että poltin 3 rakennusta, jotka olivat täynnä matto-jauhoja. Sitten palasimme Perniöön, ja Toukok. loppuun asti kuljeskelin sitten vänrikki Sahlman'in kanssa.
Siellä tapasimme 3 venäläistä rakunaa, joista löimme yhden ja saimme kukin 50 taaleria kopekoissa. Menimme sen jälkeen Tikkalaan takaisin, ja siellä makasin minä kipeänä. Tähän aikaan tuli Ahock takaisin, jonka olin lähettänyt Sahlman'in luo, ilmoittamaan ensimäisestä sairaudestani. Me läksimme nyt menemään Turkuun. Molemmat olimme me kätkeneet tuli-pallon housuihimme säärien väliin.
Minä ratsastin tämän perästä eversti Böckler'in luo, joka oli Kastelholmaan pakenemassa, mutta matkalla oli pysähtynyt. Vaivastani sain häneltä pikku-lahjan ja olin sitte rauhassa Huhtikuuhun asti v. 1714. V. 1714 komennettiin minua vänrikki Sahlman'in kanssa Suomeen.