Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 23. kesäkuuta 2025
He ovat sivistyneempiä kuin luulisikaan. Kaikki he tuntevat esi-isäinsä sadut ja sankarilaulut. Melkein jokaisessa asunnossa me näimme Raamatun, rukouskirjan ja joskus jonkun vanhan historian, josta perheenisä ääneensä omilleen luekselee. Kerran kysyin: "Mitä te teette talvella, kuin lumi ja pakkanen pitää teitä majoissanne?" "Me rukoilemme ja kehräämme", oli kauniin tyttösen vastaus.
Aivan täsmälleen! Henrik tuli maidon kanssa ja vetäysi kohta ikkunan loukkoon, kun huomasi että tohtori rupesi siteisin käsiksi. Sinä makaat varmaankin levottomasti yöllä, side on aivan höllä. Ei taida olla hyvä että Henrik lukee sinulle kaikki nuo sadut! Ellen puri peitteesen eikä sanonut mitään. Tänä iltapäivänä ja seuraavina päivinä kartanonhaltija otti Henrik'in mukaansa ulkotöihin.
Ja me tahdomme sen pitää vain itseämme varten, äiti, aivan niinkuin sadun pyhästä Genovevasta tai sadun pikku merenneidosta!... Vai mitä, äiti?" "Niin, kultunen, vain itseämme varten..." Ester silitti hänen tukkaansa ja hymyili kyynelten lomasta; nuo molemmat sadut olivat "salaisuutena" heidän kesken, ei kukaan muu saanut niitä kuulla eikä tietää, että ne olivat olemassa.
Siksi, että olen sinun poikasi, siksi, että olen sinulta perinyt köyhyyden elämänvoimaa... Kerron sinulle jotain, äiti, mutta sinun täytyy luvata, että se jää meidän salaisuudeksemme, niinkuin sadut pyhästä Genovevasta ja pikku laululintusesta... Minusta tulee kerran Ruotsin Carnegie ja Ruotsin Crossley!..." Hän nousi ja silmät loistivat veitikkamaisina ja haaveksivina.
Ne pitivät mielikuvitustani vireillä ja saattivat minua toivomaan jotakin parempaa ulkopuolella tätä paikkaa ja aikaa ne ja Tuhat-yksi Yötä ja Sadut haltia-hengistä eivätkä tehneet minulle mitään vahinkoa; sillä mitä pahaa hyvänsä niissä muutamissa oli, se ei vaikuttanut minuun; minä en tietänyt siitä mitään.
Lukemisto vielä jäisi myöhemmäksi, kunnes Suomen kansan Sadut kerkeäisivät annettaa`, sillä Lukemistossakin pitäisi ajatuksen ja mielen juoksi saataman niin suomalaiseksi kuin mahdollista on. Myös olisi hyvä että kieliopillisia ja muita muistutuksia pantaisiin siihen, niin että se tulisi siihen jär'estykseen, kuin Lukemistolta vaaditaan.
Myös nytkin kun villien pyssynhanat olivat vedetyt ja sormet olivat koskettamaisillaan surmaa tuottavaan liipaisimeen, vajosi vihollinen katselemaan tuota hiljaista ja liikkumatonta haamua, joka lienee tuntunut heille yhtä kummalliselta kuin joku niistä kuvitelluista olennoista, joita esi-isiltä perityt sadut olivat heille kuvailleet "valkoista!"
Samoin kuin sinne tänne Seitsemään veljekseen siroitetut sadut ja kauan tekijän kuoleman jälkeen julaistu pieni herttainen kertomaruno Paimentyttö, täydentää Kiven laulurunous hänen monumentalisten luomiensa meille antamaa kuvaa suuresta, jumalan armoittamasta runoilijasta. Syystä kuuluu hänelle kunnianimi: Suomen kansallisrunoilija. Romantikoita ja jälkiromantikoita.
Minä luulen mieluummin että sinä, miten kansa täällä ajattelee, olet ollut vuoreen vietynä maanalaisten peikkojen luona, sillä lastenhuoneen sadut näistä eivät ole likimainkaan niin järjettömiä, kuin nuo kertomukset maanalaisesta matkastasi."
Hän tiesi kertoa satujakin, osasi kukkua käkenä ja "laskea kaljaa". Sadut tahtoivat viimeiseltä loppua, mutta kun tytöt väsymättä tahtoivat uusia, täytyi Lassin ruveta kertomaan omasta päästään "niistä suurista ahvenen kossukoista, joilla on järvessä kauniit kivikartanot ja paljon peltoja". Onko niillä suurilla kaloilla lehmiä? kysyivät tytöt.
Päivän Sana
Muut Etsivät