Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. kesäkuuta 2025
Santra hiukan säpsähti, sillä nyt tuntui, kuin Valeekin olisi *vartija*. Kun Valee sanoi jotakin, rupesi Santra itkemään. »Mutta mikä sinun on, Santra? Vai joko?...» Valeen teki mieli kysyä, joko Santra katuu. Mutta yht'äkkiä hän pelästyi: jos Santra sanoisi katuvansa? Sitä ei hän tahtoisi kuulla. Hän estäisi millä keinoin tahansa, ettei Santra saisi sitä sanoa.
Nyt katsoi hän noilla erinomaisen syvämielisillä silmillään Pekkoon, sanoen: »Oletteko tekin orpo?» Pekko säpsähti ensin, hän kun ei ollut huomannutkaan koko tyttöä, vaan sanoi sitte: »Olen minä niin yksinäinen, ettei kukaan maailmassa ole niin yksin», ja nyt rupesivat kyyneleet vierimään väkisinkin hänen silmistään, vaikkei hän sitä tahtonut näyttää, koska hän itkemistä piti epämiehuullisena.
Tuleeko hän teidän mukaanne? Meillähän on huomenna kesäkinkerit. Elli oli aivan unohtanut sen. Nythän ne näet alkavat ja niitä kestää useampia viikkoja. Hänen miehensä tulee siis olemaan poissa ja he Olavin kanssa kahden kesken? Hän säpsähti sitä uutista, ei tiennyt oikein, millä lailla hän ottaisi sen vastaan.
Jouko ei ollut uskaltanut mennä palopaikalle eikä Ilpolaan, vaan oli jäänyt rantaan tulen loimoa katsomaan ja odottamaan, kuulisiko kenenkään rientävän paloa kohti. Siellä tapasi hänet Jorma, jonka Panun emäntä oli ajanut liikkeelle. Molemmat kuulivat he Panun sanat ovessa. Panu säpsähti ja kysyi tiukasti: Mitä sinä täällä, Jouko? Tulen näin palavan ... mutta johan taisi sammua, sopersi poika.
"Gordon, poikani, minun on teille velkaa, ja nyt olen tilaisuudessa maksaa se, josta minun on Kenelmiä kiittäminen." Gordon säpsähti hämmästyneenä, mutta oli vaiti.
"Minu näk' kaunis tyttö äsken", sanoi mies, jonka karkeissa kasvoissa kuvastui mitä selvimmästi syvin lihallinen himo. "Ol' pukenut morsiameks'. Kapteenj hänen otta mielelläs". Jussila säpsähti.
Hän aikoi todellakin tarjota kättänsä Tommille, mutta säpsähti samassa, kun tämä vihasta hehkuvin silmin häntä läheni ja kovalla kouralla tarttui hänen käsiranteesensa. "Sen mä luulen," puhui Tommi kuumeen tapaisesti hengittäen, "sinulta se kyllä käy helposti, mutta minulta sitä et voi vaatia. Sinä olet minulle kaikki kaikessa, Anna.
Yhtäkkiä sanoi eräs ääni yli aidan vanhalle miehelle hyvää päivää. Ojamylläri säpsähti ensin, kun näki Kirja-Tiitsun punaisen pään, sitte mietti hän itsekseen: "sinä tulet luokseni tänään kuin kutsuttu".
Kalle säpsähti vähän, nähdessään Junnon, jonka hän nyt vasta huomasi. Tultuaan ulos hän sanoi itseksensä: »Manni!» »Tunnetteko veljeäni, koska hänen nimeänsä mainitsitte?» »Veljeänne? En, mutta eikö teitä juuri nimitetty Manniksi?» »Ei. Se on veljeni nimi, minä olen Junno.» »Hm, kuulin väärin. Teillä on veli?» »On. Hän on Eurajoella patruuna Palmun kasvattipoikana.»
"Siinäkö sinä viimeinkin olet, Anna!" lausui hän nuorelle vaimolleen, joka häntä nähdessään säpsähti ja hiljensi käyntiään. "Minä olen sinua jokapaikasta hakenut. Joku onnettomuus olisi helposti voinut tapahtua, sillä Kati leikki aivan yksinään joen rannalla."
Päivän Sana
Muut Etsivät