Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. toukokuuta 2025
Tunteiden myrsky, joka oli varttonut vain sitä, että tulisin täysin selville nykyisestä asemastani ja siitä johtuneista seikoista, valtasi minut nyt. Makasin vuoteella, pitäen siitä suonenvedontapaisesti kiinni, ja taistelin kiristynein hampain ja vaikeasti huohottaen ankaraa taistelua, säilyttääkseni järkeni. Sielussani oli kaikki mennyt pirstaleiksi, kadottanut pohjan.
Korvaani tarttuu kuitenkin, että vastarinnan tekoa koskevan kohdan on hra Mashkevitsh suvainnut merkitä seuraavasti: "Vastarintaa tein säilyttääkseni vapauteni." Siinä kaikki! Eihän se niin ollut, vaan: "vastarintaa tein säilyttääkseni vapauteni, koska j.n.e." , keskeytän minä lukemisen.
Vähän aikaa kirjotettuaan: Mitä varten te vangittaessa teitte vastarintaa? Säilyttääkseni vapauteni, koska minulla oli tiedossani esimerkkejä, että näinä poikkeuksellisina aikoina kaikenlaisten epäluulojen perusteella vangitaan aivan syyttömiä kansalaisia ja pidätetään tietämättömiksi ajoiksi työstään. Kenen te tiedätte syyttömästi vangituksi? kysyy hän nyt kummastusta teeskennellen.
Auttaessani tytärtänne olen tehnyt velvollisuuteni ja tahdon nyt poistua. Voikaa hyvin!" "Ei, ennenkuin saan tietää nimenne", huusi isä tarttuen nuoren miehen käteen. "Minkätähden sitä tahdotte?" Kivisydän kysyi. "Säilyttääkseni sitä miestä muistossani, jolle olen kiitollisuuden velassa", vanhus vastasi. "Turhaa on että tiedätte nimeni", nuori mies virkkoi.
Mikä nautinto voisi vastata sitä, kun ihminen saa painaa rakkaan lapsen isänsydämellensä? Säilyttääkseni minulle niin kallista henkeäsi, olen minä pakotettu ryöstämään itseltäni tämän ihanan toivon. Cecilia vaati sinun kuolemaasi. Hän tulee parin päivän perästä tänne luostariin. Arvattavasti hän haluaa nähdä vaarallisen kilpailiansa ruumista.
Nyt tiesin minä enää, minkä konttaava lapsi tietää, nyt taisin tuskin enää kättä ojentaa... Mutta aina syvemmälle syvyyteen kävi matka, aina pieneneviin ympyröihin ja niiden keskipisteisiin... Ponnistin kaiken tarmoni säilyttääkseni ainakin tajuntani keskuksen, josta saatoin todeta tuon kaiken oudon ja ahdistavan, mikä ympärilläni tapahtui.
Ja kun sitten myöhemmin istuin vankilassa, kun luulin ijäksi kadottaneeni elämäni onnen, silloin kävi minulle noina äärettömän pitkinä öinä selväksi, mitä olin kadottanut. Silloin tunsin kalvaavan ikävyyden, kun muistelin lasta ja sinua, Yrjö. Minun täytyi pysyäkseni tunnossani, säilyttääkseni voimiani siihen, jonka luulin tehtävänäni olevan.
"Ja minä toivon", huudahti heidän isänsä innostuneena, "minä toivon teidänkin kuolinhetkelläni minulle antavan sen todistuksen, että olen sen mukaan elänyt. Poikani, minä olin eräälle miehelle, joka minulle oli uskonut rahansa, pyhällä valalla vannonut ne säilyttääkseni ja henkenikin niiden turvaksi alttiiksi pannakseni. Olinko minä velkapää pysymään sanoissani?"
Päivän Sana
Muut Etsivät