United States or Jordan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Lapset alkoivat keräytyä äitinsä ympärille ja vieraita karsaasti katsella. Vaan Karénin rouva oli tyytyväisen näköinen, kun oli saanut sanansa vaimoon vaikuttamaan. Säälitellen puhui hän toverilleen lapsista, joitten täytyi kasvaa kuin luontokappaleet tallissa.
Lääkäri, joka juuri käski lukuisia palvelioitansa tekemään kaikki valmiiksi heidän lähtöään varten seuraavana aamuna ennen päivänkoittoa, kuuli hänen valituksensa ja säälitellen häntä keskeytti askaroimisensa sekä istui ristiin lasketuilla jaloilla hänen viereensä itämaalaisen tavalla häntä lohdutellaksensa.
Niinhän seisoi torpankirjoissamme: "Tuoretta vaan aidaksiks' saa ottaa, Polttopuuksi pystyskuivuneita, Maassa makaavia korjaella". Ennen kuin me puuta hakkasimme, Katselimme sitä säälitellen, Siinä lausui mulle vanha isä: "Poikaseni, nääthän, miten kasvi Kirkkautta kaipajaa ja vettä, Muuten kuivettuu se polttopuuksi Niin on myöskin laita ihmiselon: Herran sana hälle päivän valon, Ilomielen tuottaa huojentaakseen Siten elonhuolten raskaan kuorman.
Kun Viion leski säälitellen mainitsi Aappoakin, lausui Elsa tyynesti ja vakuuttavasti: »Mari istuu kuritushuoneessa, mutta Jumala on pitänyt huolen, ettei Aaponkaan kihlajaisilo ole murheeton. Se oli Aapolle rangaistukseksi.» Viion leski istui äänetönnä, hämmästys ja neuvottomuus kuvautui kasvoilla.
Heleenan viimeaikuinen alakuloisuus ja sairasmielisyys alkoi kuitenkin entistä enemmin äitiä murheuttaa. Varsinkin edellä kerrotun illan harhailun jälkeen kohteli äiti tytärtänsä säälitellen ja tavallista hellemmin. Eliinakin teki parastansa hankkiessa perheesen sopusointua ja jos mahdollista iloisuuttakin, vaikka näytti ikäänkuin häneenkin olisi tarttunut jotakin sisaren alakuloisuudesta.
Päivällispöydässä kääntyi hän vieruskumppaniinsa, Alli neitiin, kysyen olisiko hänellä kaupungin asemakarttaa ja voisiko hän saada sitä katseltavakseen. Herra Vitikka arveli, että Magna oli ensi kertaa pääkaupungissa ja Ella Tenlén katseli häntä säälitellen, muistamatta, että hän itse pari vuotta takaperin, tänne kouluun tullessaan, oli aivan yhtäläinen tomppeli.
Ja muut eivät tohtineet ruveta etsimäänkään. Jos joku olisi semmoista yrittänyt, olisi paikalla ollut hukassa. Kadotettu sekä ajassa että ijankaikkisuudessa. Niin häntä suojeli vanhurskauden maine. Sitäkään vanhimman lapsen syntymisjuttua ei enää kukaan uskaltanut muistaa. Aina vaan säälitellen puhuttiin, kuinka työlästä on olla "juopolla miehellä niin hurskas vaimo."
Talonpojan ahavoittuneet kasvot sävähtivät tummanpunaisiksi, ja hetkisen aikaa kului ennenkuin hän vastasi: Muistanenhan sen miehen, joka vei minulta kuusi reipasta poikaa kaikki täysikasvuisia, kuuden jalan ja kahden tuuman pituisia miehiä, joilla oli voimaa kädessä ja rohkeutta rinnassa. Isä parka! sanoi muukalainen säälitellen.