United States or Sweden ? Vote for the TOP Country of the Week !


Siinä niitä seisoi isäntä-miehiä muitakin, haastellen maanviljelyksestä ja muista maanmiehen elämää koskevista asioista. Tuolla kellotapulin juurella seisoi nuoria miehiä, rotevia, pulskia poikia. Naureskellen he juttelivat keskenään ja vilkasivat silloin tällöin isäntäin juhlallisen-totiseen parveen.

Toinen toisensa perästä olivat miehet kohoilleet pystyyn ja asettuneet nuotion ääreen mikä mitenkin päin jäseniään lämmittelemään. Ne olivat kaikki tuuheapartaisia, useimmat rotevia miehiä, puettuina samalla tavalla kuin se, joka oli heidät herättänyt ja jota kaikki näkyivät johtajanaan kunnioittavan se vain eroa, että muiden kauhtanat eivät olleet punaisella reunustetut.

Siihen hetkeen asti olin minä nähnyt vaan muutamia miehiä; paitsi Heintzia ja vanhaa pappia lähimmäisestä, noin kahden tunnin matkan päässä olevasta kylästä sekä muutamia rotevia harvapuheisia maanviljelijöitä, oli ainoastaan silloin tällöin likainen luudansitoja-poika ilmautunut tielleni. Minulla ei siis ennen ollut tilaisuutta nähdä kaunista miestä.

Sinulla on vapaa valta, ja minun on iloista nähdä rotevia uusia vetäjiä kuorman edessä. Mutta jos tahdot neuvoani seurata, ja hyväähän sulle neuvon, niin tee vähitellen muutoksia".

Ryhtiä vastaan olisi niin ikään varsinaisella soturilla ollut paljonkin muistuttamista, sillä monen niska oli ennen aikaansa köyristynyt latinan kieliopin raskaan painon alla; mutta sitävastoin nähtiin rotevia ja jänteviä vartaloita ja voimakkaita jäseniä, jommoisia tuskin missään nuorukaisjoukossa tähän aikaan nähtäneen.

Venheiden kantajat olivat rotevia ja kuormien kantamiseen tottuneita miehiä. He olivat jättäneet mitättömän kuleksijan-toimensa Sansibarissa, sen sijaan viedäkseen perille ensimäisen Euroopasta tuodun venheen, mikä koskaan oli uinut Victoria- ja Tanganika-järvillä sekä Niili- ja Livingstone-joilla.

Katsahdin ulos pellonpuoleisesta ikkunasta ja näin sieltä pitkän jonon miehiä tulevan piennarta pitkin ja heidän jäljessään toisen ryhmän naisväkeä. He astuivat tyynesti ja vakavasti, niinkuin olisivat tahdissa astuneet, näitä meidän pitkiä rotevia pohjalaisiamme, ja joukossa joku pienempi, juureva ja tanakka.

Tuimana talvi-iltana vuonna 1597 kulki Konneveden rannalla ihmisjoukko länttä kohti. Joukon etunenässä hiihti kaksi puolikasvuista, noin viisi- tai kuusitoistavuotiasta poikaa; molemmat olivat rotevia ikäisekseen, toisella oli aseena oivallinen jousi, toisella kirves ja keihäs. Hämärä oli tulossa, pilvinen taivas ennusti pyryilmaa.

Tuon tuostakin niitä näkee radan varrella, rotevia, tarmokkaita miehiä sitä tukemassa ja kuntoon panemassa, poistamassa radalta kaatuneita puita ja lunta luomassa niiltä paikoin, minne sitä on pyryttänyt. Me lähdimme hiljaa nytkytellen Glionin asemalta liikkeelle. Mitä tuolla matkalla nyt näin?

Muutamia naisiakin oli ollut läsnä, mutta olivat jo tupaan poistuneet, mistä kuului hiljaista pakinaa. Talikynttilä paloi himmeästi pöydällä ja valaisi noita rotevia, enimmäkseen keski-ikäisiä miehiä, jotka miettivän näköisinä tupruttelivat savuja piipuistaan. Niin ikään näkyi kynttilän valossa kartiinittomain ikkunain lävitse lasien edessä ulkopuolella olevat uudet luukut eli ovet.