United States or Andorra ? Vote for the TOP Country of the Week !


KAISA. Mutta mitenkäs sitten Roopen...? VIRVELI. Teidän tähtenne minä teen toivonne mukaan ilman rahojakin. KAISA. Kiitoksia vaan! Kyllä Jumala teille hyvyytenne palkitsee.

HILMA. Minä pidin sanani teille, niin kun tekin piditte sananne minulle. Lupasitte vapauttaa Roopen, ettekä kuitenkaan... GR

Ja ottihan se Hilma hänet sitten viimmein, kun luuli sillä pelastavansa Roopen. YLIOPPILAS. Vai niinpäin se totuus onkin! Kuka te olette? KAISA. Kaisa minä olen. Purimon ruotimuori. YLIOPPILAS. Vai niin! Hyvästi nyt vanhukset! Mitäpä suotta olette noin suuttuneen näköinen, vanha Virveli. En minä teitä sillä vihaa, jos virkanne onkin minulle vastenmielinen. Hyvästi vaan!

Mutta mummo, joka hänen satunnaisen sairautensa aikana oli johdattanut hänet sielunsa asioita ajattelemaan, vakuutti että Roopen synnintunto oli ollut sekä syvä että vilpitön ja että hän usein yön hiljaisuudessa, kun perälihat kovin porottivat, oli kääntynyt taivaallisen Herransa puoleen monella hartaalla ja palavalla rukouksella.

Antaisin kyllä enemmänkin, jos vaan minulla olisi. VIRVELI. Vai on tämä teidän säästönne! Ottakaa se takaisin sitten. KAISA. En ota. Minä annoin sen Roopen tähden. Pitäkää se vaan! VIRVELI.

Te ette siis tiedä mitään muuta Roopen asiaan, kun mitä hyvä uskonne sanoo? Ettekö tiedä mitään todisteita, jotka kumoisivat hänen syyllisyytensä? KAISA. Kuinkas minä sellaisia todisteita voisin sanoa? Eipä niitä viisaammatkaan. Mutta sen minä tiedän, että Roope on viaton. Ihan vaan juonitellakseen antoi rustmestari ottaa Roopen kiinni.

Pauhasi kun hullu tänä aamuna ja sanoi, että Roope varasti sen hevosen. KAISA. Herra siunatkoon, varastanutko? Eipä nyt maailman päivinä! Roopeko olisi varas! Oikeinko hevosvaras? TILTA. No, ei suinkaan lehmän varas, koska hevosen on ottanut. KAISA. Ei ikä pitkun päivinä, sanon minä. Minä tunnen Roopen lapsesta asti ... sellainen kelpo poika ollut elämänsä ijän. Kun kehtaattekin!

Niin juuri! Voi, voi sentään. Olkaa nyt tekin protkuttamatta! Olkaa jo! Kuka tässä enää muistaa mitään. Koko talo on ihan mullin mallin. KAISA. Sanos muuta kun asiaa! Ihan tervehän se oli vielä lauantai-iltana. Eikös ollut? TILTA. Oli kai, minun tietääkseni, koska hän oli laudallakin Roopen kanssa. KAISA. Niin aina! Voi, voi! Ei siitä Jumalan taudista tiedä, milloin se kyntensä iskee.

Leenan kolikoilla he olivat päättäneet ostaa kaksi tikettiä Amerikkaan; loput sai mennä häihin ja kultasormuksiin. Molemmat he olivat nuoret ja suruttomat. Kaiken todennäköisyyden mukaan he olisivat menneet siitä portista sisälle, joka vie kadotukseen. Mutta silloin pisti Roopen päähän ajatus lisätä hiukan heidän yhteistä matkakassaansa.