Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. heinäkuuta 2025
Iltapäivällä läksi Lauri vähän syrjässä olevaan ja synkkään Ristimäen metsään kaatamaan soveliaita puita malkasiltaa varten. Tästä metsästä oli Uotilan torpparit kielletty kaatamasta metsää tarpeisiinsa. Vain talo itse otti sieltä halkoja ja hirsiä. Lauri ajoi vankkurissaan.
Muut, isäntä etupäässä, hääriä kiiruhtivat nyt vetämään kärryt vajasta ja valjastivat siihen yhden talon paraimmista hevosista, ollen tyytyväiset omasta puolestaan, kun he vihdoin näkivät kärryjen matkamiehineen lähtevän myllykylästä kammottuun Ristimäen metsään päin.
Tämä tie oli menevä pitkin sitä laaksoa, joka kulkee Ristimäen metsän poikki, ja oli aiottu myöskin sivuamaan sitä paikkaa metsässä, joka peitti Laurin rikoksen maailman silmiltä.
Vähän aikaa sen jälkeen läksi hän eräänä päivänä, kun kaikki väki oli ulkotyössä, yksin Ristimäen metsään, jossa hän ei ollut käynyt tuon onnettoman illan perästä. Ihmeelliset olivat ne ajatukset, jotka hiljaisessa metsässä heräsivät hänen mielessään. Siellä kangasteli tiellä ja kamalalla murhapaikalla joka askeleella muistoja, joita, hänestä nähden, moni, moni hävittävä talvi oli vaalentanut.
Sittemmin olivat useammat muutkin, jotka pimeinä syys-öinä olivat kulkeneet mainitun paikan ohitse, kauhistuksekseen saaneet Ristimäen metsässä nähdä kummituksen, josta kuitenkin kertomukset vähän erosivat toisistaan. Muutamat sanoivat sen olleen pienen lapsen näköisen ja väittivät kuulleensa sen hiljaista itkua; toiset kertoivat haamun luonnottoman suureksi ja aivan mykäksi.
Ei mitään jälkeä kuitenkaan nyt enää näkynyt siitä, eikä tämän yön perästä mikään ihmissilmä ole nähnyt tuota aikanansa hyvin kammottua kummitusta Ristimäen metsässä. Mutta Lauri seisoi hiekkavieremällä, ja hellin silmin hän katseli kamalaa hautaa. Tuuli riehui vinkuen sen ylitse ja pani hautaan kaatuneitten puiden havut vapisemaan. "Nyt pääsee emäntä siunattuun maahan", sanoi hän hellästi.
Kun majatalon isäntä huomasi, ettei matkustavainen mistään verukkeista huolinut, vastasi hän kauan mietittyään ja kavahtavalla äänellä: "Hyvä herra pastori, tähän aikaan vuorokaudesta ei kukaan kule Ristimäen metsän kautta; vain onnettomuus ja kauhu asuvat nyt pimeässä korvessa."
Päivän Sana
Muut Etsivät