Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. heinäkuuta 2025
Soutaja on vahva, vankka keski-ikäinen mies. Hänen kasvonsa osoittavat typeryyttä, mutta samalla on niissä jotakin niin konnamaista, että herättävät inhoa. Hänen silmäilyksensä ovat tylsät, niistä voitaisiin lukea ajatus: "kaikki on minulle yhtä", jos varmaa olisi, että mies mitään ajattelisi. Hänen nimensä on Kalle Kontio. Hänen elämänsä on hamasta hänen nuoruudestaan saakka yksi suuri rikos. Isäänsä ei hän ole koskaan nähnyt, äitiänsä ei hän muista. Kahdeksan-vuotiaana varasti hän; sitä ennemmin oli hän jo oppinut valehtelemaan.
"Valeriakin oli pian muuttunut ystävälliseksi minulle, ja kenties olisivat isän tahdon kunnioittaminen ja tämä ystävyys saattaneet hänet suostumaan avioliittoon kanssani. "Mutta minä kiitän, sanonko Jumalaa vai sallimusta ettei niin käynyt. Olisi ollut rikos uhrata Valeria aviomiehelle, josta hän ei juuri välittänyt
Mutta ei kuolemakaan, tuo onnetonten turvapaikka, jossa ei pahantekiöitäkään tavallisesti enää häiritä, antanut mitään suojaa tälle maanpakolaiselle, tälle naiselle, jonka suuri rikos oli harras uskollisuus sukulaistansa ja ystäväänsä kohtaan.
»Maijaliisa», kuului taaskin rouvan ääni sängystä, »ettekö jaksa valvoa vähän aikaa». »Kyllä»; hän nousi istumaan ja hieroi silmiään. »Ihmettä, kuinka pitää nukuttaa.» »Minua kutsutaan tuomiolle.» »Herra Jumala!» »Tulkaa likemmäksi. Pitäkää minusta kiinni!» »Rouva kulta. Mikä teitä vaivaa?» »En minä tiennyt niin käyvän. Se tuli niin äkkiä. Heräsin vasta sitten, kun rikos oli tapahtunut.»
"Lähdetään nyt, parempi odottaa kuin hiljastua", sanoi toinen, ja niin he lähtivät. Jaakko ei tiennyt mitä ajatella. Rikos oli tulossa ja hirveä rikos, kenties murhakin. Miten estää se? Kerätäkö väkeä ja kaapata pahantekijät kiinni? Ei, siihen ei ole aikaa. Marttalan Matti rosvoin pesä! Neljätuhatta markkaa? Kuka on tuo tarkoitettu uhri, ja mistä kulkee hän?
Signelle, joka oli kuunnellut sitä liikkumattomana kuin lapsi, silmäripset alasluotuina, kummallinen, hieno, arvoituksentapainen hymy ohuilla huulillaan. Se oli rikos! Se oli rikos Pyhää Henkeä vastaan. Sitä ei voinut pyytää eikä saada anteeksi. Se oli jääpä hänen omantuntonsa pistäväksi, sovittamattomaksi tutkaimeksi.
Te olitte epäilemättä viaton siihen rikokseen, jonka teitte karatessanne hänen kanssansa; mutta rikos on kuitenkin tehty; ja jos oletamme, että asia tulisi oikeuden eteen, niin se tulisi kyllä ikäväksi teille ja teidän perheellenne. Ainoastaan naiminen voisi sitä poistaa.
Pitkään aikaan en tahtonut uskoa, kunnes sain aivan epäämättömiä todistuksia siitä, ettei niin laajaa kauppaa käyvällä kansalla, kuin amerikkalaiset olivat, 19:nnen vuosisadan lopulla ollut yhtenäistä rikos- eikä yhtenäistä kauppalakia. "Sellaisesta syytettiin minun aikanani usein tuomioistuinten jäseniä ja asianajajia", lisäsin minä.
Hänen omatuntonsa oli niin hellä ja arka, että kaikkein vähin synti vaivasi häntä, niinkuin se olisi ollut suurin rikos. Hän rukoili pyhimyksiä aivan hartaasti valiten, niinkuin minä olen hänen esimerkkinsä mukaan tehnyt, yksikolmatta pyhimystä ja rukoillen kolmea joka päivä, että hän niin kunnioittaisi kaikkia joka viikko.
Sopisi melkein väittää, että se on rikos sitä selitystä vastaan, jonka teidän majesteetinne on tehnyt ristiretken kokoontuneen neuvoston edessä". "Neville", sanoi kuningas, jyrkästi keskeyttäen häntä, "harras intosi tekee sinun epäkohteliaaksi ja julkeaksi.
Päivän Sana
Muut Etsivät