Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 17. lokakuuta 2025
Totta puhuen täytyy minun puolimmiten lukea sitäkin Jumalan armolahjaksi, että yksi meidän pojistamme pysyy vanhassa opissa; vaikka lapseni, jotka ovat viisaammat, kuin minä, eivät ajattele niin; eikä mieheni, joka on viisaampi, kuin he; eikä T:ri Luther, joka on kuitenkin viisaampi, kuin kukaan muu.
"Sillä T:ri Luther", hän sanoo, "ei ole vielä kuollut." Me olemme kovasti epäilyksissä, mitenkä arkkipiispa menettelee, kun on saanut tämmöisen rohkean moitteen. Marraskuun 20 p. Moite on vaikuttanut. Ruhtinas arkkipiispa on kirjoittanut nöyrän puollustuskirjeen T:ri Lutherille, ja aneet ovat kerta vielä karkoitetut Hallesta.
Flamilaisia munkkeja Antverpenin Augustinin-luostareista; hollantilaisia ylioppilaita Suomesta; schweitziläisiä nuorukaisia suoralla vartalollansa ja reippaalla vuori-astunnallaan; ritareita Preussistä ja Littuasta; vieraita kaukaisiltakin mailta kaikkia ovat T:ri Lutherin elävän totuuden sanat tänne houkutelleet.
Se ilo, jonka T:ri Lutherin kirjoitukset olivat tuottaneet hänelle, oli, hänen arvellaksensa, niinkuin hän olisi nähnyt pilkut pestyksi pois kauniista taulusta, jonka ihanuuden hän oli tietänyt, mutta ei täydellisesti nähnyt taikka niinkuin väärä luulo kalliin ystävän suhteen olisi haihtunut.
Luullakseni minä olisin tyytyväinen jos vaan saisin kuunnella yhtä semmoista jälleen! Käske T:ri Lutherin olla varoillaan; mutta jos hän tulee Mainziin, kyllä minä aion kuunnella häntä." Mitä hyvää Johan von Weselin sanoissa oli, se ei siis ole hukkunut, vaikka hänen kirjansa poltettiin. Elsan kertomus. Wittenbergissä, Heinäkuun 13 p. 1520.
Kun hän nousi illallispöydästä, meni hän huoneesensa. Yöllä viime yönä istuivat hänen molemmat poikansa Paulus ja Martin, toinen kolmen, ja toinen neljäntoista vuoden vanha, ja valvoivat hänen luonansa, ynnä Jonas Justus, jonka iloihin ja suruihin T:ri Luther oli ottanut osaa niin monta vuotta. Coelius ja Aurifaber olivat myöskin siellä.
T:ri Luther pysähtyi hetkeksi, vaan ojensi sitten kätensä ja sanoi kirkkaalla, lujalla äänellänsä: "älkäät pelästykö, ei ole mitään vaaraa. Perkele tahtoisi näin estää evankeliumin saarnaamista, mutta se ei onnistu häneltä."
Hänellä ei ole Fritzin, ei rakastetun Evan eikä T:ri Lutherin neuvoja johon viime mainittuun hän näihin aikoihin on alkanut enemmän luottaa, vaikka hän aina valittaa, että hän käyttää niin kiivasta kieltä eikä hän tiedä, mitä jokaisesta asiasta tulee ajatella.
Lapset", hän päätti, "sanokaat minulle, koska T:ri Luther ensikerran saarnaa; minä tahdon kuunnella häntä, ennenkuin kuolen, että saan kertoa kun tapaan hänet, ettei vanha totuus ole kuollut. Minä luulen, että se tuottaa hänelle uuden ilon, vaikkapa Jumalan valtaistuimen edessä." Wittenbergissä, Elokuulla. Kristofer on palannut Jüterbock'ista.
Pari päivää takaperin, kun tulimme kaupunginkirkosta, jossa T:ri Luther oli saarnannut Anabaptisteja ja Schweitziläisiä vastaan (joita hän lukee samaan luokkaan), saatti Greeta minut hämille kysymyksellään: "
Päivän Sana
Muut Etsivät