United States or Côte d'Ivoire ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mutta muuta nyt polkaksi ja soita niinkuin se, joka hyväilee rakastettuaan viimeisen kerran! Repäsevä tahti!» Viuluniekka nyökäytti päätään. Olavi astui suoraan erään nuoren tytön luo ja kumarsi. Viulu hiljeni ja helähti samalla polkaksi niin repäsevästi, että tanssijat jäivät hämmästyneinä katsomaan. Mutta Olavi kiisi tyttönsä kanssa kuin tuulispää useat muutkin parit läksivät taasen liikkeelle.
»Ennen maailmassa sitä luuli, ettei mitään sen vaikeampaa ole kuin piiskat, silloin kun niitä odotti mutta sitten kun ne oli saanut, se ei ollut mitään. No eihän tässäkään auta muu kuin lähde, Liisa, ja ota hurtti humööri ja repäsevä meininki.» »Mene niinkuin olisit jo siellä!» toimitti Viion leski. »Olisin minä kuitenkin, Viioska, teiltä halunnut jonkun hyvän sanan tahi edes puoli sanaa.»
Miehet rannalla kurottautuivat yhä eteenpäin, hengitys herkesi. Varjo vilkasi vielä kerran pitkään, tutkivasti väylällepäin. Oikea käsi kohoutui korkealle, terä välähti ja vaipui. Kuului repäsevä räsähdys, niinkuin raketti olisi räjähtänyt. Tukit rytisivät ja parkuivat ja patoutunut koski mylvähti kuin vihainen härkä.
Nyt hän näki tuon suomalaisen hyveekkyyden koko rumassa karvassaan. Tekopyhyyttä se oli, suunsoittoa, kansan vaalisyöttiä – muutamille se oli repäsevä puhetilaisuus ammattipolitikoitsijan viran saavuttamiseksi. Elma tunsi ympärillään kuin haudan hiljaisuuden. Vasemmistopuolueenkin, sos.dem. sanomalehdistö muuttui varovaiseksi. Mutta vangittujen ja paenneiden leskiä oli avustettava.
Siellä hän mielikuvitustensa vallassa harhaili sinne tänne ja kun aina sattui tulemaan ison petäjän juurelle, niin silloin tuli mieleen kuva niistä rovastin kauhistuksen painosta mustuneista ja kamalasti irvistyneistä kasvoista, joista hänen tuohipeittoisiin korviinsa särähti sydäntä repäsevä hätä-ääni, joka hänetkin pani vapisemaan, ettei olisi hänessä ollut minkään tekijää.
Näethän sen, että sill' onkin vähän niin kuin irtanainen lähtö ja repäsevä meininki tuolla mun hevosellani..." Ja perään käänsi mies hevosensa, antoi käydä Härmänmäkeläisten jälkeen. Mutta humalapäissään ei tullut ajatelleeksi kuuliko kukaan hänen puhettaan, vaan reen laidalla istuallaan huojahteli ja ääneensä yhä ruunaansa kiitteli.