Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. heinäkuuta 2025
"Tämä hevonen", sanoi opetteleva lääkäri, "on kuin ihmisen onni; sillä kuin se astuu joutuisimmin ja tasaisimmin, täytyy ratsastajan varoa kompastumista, ja samoin meidän viisautemme täytyy suurimmassa menestyksessä olla varovaisin ja tarkin onnettomuutta estääksensä".
Kaikki muutkin harjulla olivat huomanneet ratsastajan ja tarkastelivat jännityksellä tämän suuntaa. Upseerien joukossa näkyi liike ikäänkuin aikoisivat lähteä kohtaamaan häntä, mutta kun ratsastaja, joka jo oli karauttanut linnaan päin, äkkiä kääntyi harjua kohti, pysähtyivät he odottamaan, mitä tulossa lienee.
Siivolla, sanon minä! Luuletko arolla olevasi? Hevonen pysähtyi, mutta vilkutteli yhä korviaan, kuunnellen jokaista epäilyttävää ääntä. Hevonen ja ratsastaja olivat sillaikaa tulleet lännen puolelle valleja, eivätkä olleet enää kaukana Salmesta, kun äkkiä uusi tapaus herätti ratsastajan huomiota.
Tännepäin, armahaiseni! huusi Leila, ja huolimatta uhkauksista ja lyömisistä, riuhtoi hän ohjasta kaikella voimalla minkä hurja epätoivo antaa. Hän oli pelastettuna. Jussufin poika iski kuin ukonleimaus naisenryöstäjään, kun samassa Hamama vavahtaen teki oiva hyppäyksen taapäin, joka olis heittänyt jokaisen muun ratsastajan, vaan ei hänen isäntäänsä, kenttään.
Eversti Lagerhjelm oli saanut käskyn parin sadan miehen kanssa varjella paikkaa, ja hän lähetti ratsastajan kiireesti ilmoittamaan Buddenbrockille Wrangelin lähdöstä. III Luku. Lappeenrannan taistelu. Elokuun 22 päivä nousi sumuisena, ja aamusta vihmoi hieno sade, jonka jälkeen aurinko taas kirkasti luonnon valoisaksi, lämpimäksi ja hymyileväksi. Mutta Lappeenrannassa ei hymyillyt kukaan.
Näen, miten kuulat niihin sattuvat, miten he äkkiä ojentavat molemmat kätensä, pudottavat kiväärin ja putoavat korkeudesta alas porras portaalta, kunnes aivan musertuvat. Vähän matkan päässä luotani näen yhden ratsastajan, jonka vierellä yksi kranaati lentää pirstoiksi. Hänen hevosensa hyppää sivulle ja hyökkää ohitseni.
Kumiseva suhina joka hetki enentyi, jo taivahasta lumi tulla tuprutteli; tuulen puuskat voimakkaasti puhalsivat, tuima pakkanen tuli yhä tuimemmaksi ja samassa satoi lunta niin paljon yksinäisen ratsastajan päälle, että se ikäänkuin lavini tahtoi hänet peittää.
Sinä ajattelet sydämessäsi että viisas olisi antanut sinulle, vieraallensa, nuoremman ja paremman hevosen, sekä pitänyt vanhemman itse; mutta näetsen vanhemman hevosen puutteet korvaa nuoren ratsastajan voima, niinkuin nuoren hevosen tulisuutta vanhemman mielenvakaus sopii hillitsemään".
Mutta samassa kuin Keisari nopein askelin riensi linnalle huomasi hän tomuttuneen ratsastajan, joka hyppäsi hevosensa seljästä ja vilkkaasti virkkoi muutaman sanan tallirengeille, jotka seisoivat nopeasta ratsastamisesta menehtymäisillänsä olevan hevosen ympärillä.
Apua tarvitsevan äänen kuullessaan ratsastajan otsa synkistyi ja silmissään välähteli tulinen liekki. Hieman viivyttyään hän lähestyi ja laskien kätensä vieraan olalle kysyi: "Kenen ääni se on?" "Kuolemaisillaan olevan tyttäreni, joka huutaa minua apuun", vastasi vanhus haikeasta surusta värähtelevällä äänellä. Kivisydän astui lähemmäksi.
Päivän Sana
Muut Etsivät